paatos
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]paatos (39)
- kyky vedota tunteisiin
- (retoriikka, kirjallisuus) esittäjän pyrkimys vedota vastaanottajan tunteisiin
- (teologia, filosofia) eräissä oppisuunnissa täydellisen antaumuksellisuuden tavoittelu pyrittäessä maksimoimaan elämässä saavutettava kokemuksellisuus
- voimakkaan tunnetilan, varsinkin vihan, vallassa esitetty kritiikki
- kärsivällisyys, kestäväisyys
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpɑːt̪os/
- tavutus: paa‧tos
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paatos | paatokset |
| genetiivi | paatoksen | paatosten paatoksien |
| partitiivi | paatosta | paatoksia |
| akkusatiivi | paatos; paatoksen |
paatokset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paatoksessa | paatoksissa |
| elatiivi | paatoksesta | paatoksista |
| illatiivi | paatokseen | paatoksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paatoksella | paatoksilla |
| ablatiivi | paatokselta | paatoksilta |
| allatiivi | paatokselle | paatoksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paatoksena | paatoksina |
| translatiivi | paatokseksi | paatoksiksi |
| abessiivi | paatoksetta | paatoksitta |
| instruktiivi | – | paatoksin |
| komitatiivi | – | paatoksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paatokse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
paatos- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Vieruskäsitteet
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: paatoksekas, paatoksellinen