lukenut
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]lukenut
- kouluja käynyt, koulutettu
Verbi
[muokkaa]lukenut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä lukea
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lukenut | lukeneet |
| genetiivi | lukeneen | lukeneiden lukeneitten |
| partitiivi | lukenutta | lukeneita |
| akkusatiivi | lukenut; lukeneen | lukeneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lukeneessa | lukeneissa |
| elatiivi | lukeneesta | lukeneista |
| illatiivi | lukeneeseen | lukeneisiin lukeneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lukeneella | lukeneilla |
| ablatiivi | lukeneelta | lukeneilta |
| allatiivi | lukeneelle | lukeneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lukeneena | lukeneina |
| translatiivi | lukeneeksi | lukeneiksi |
| abessiivi | lukeneetta | lukeneitta |
| instruktiivi | – | lukenein |
| komitatiivi | – | lukeneine |