kireä

kireä (15) (komparatiivi kireämpi, superlatiivi kirein) (taivutus[luo])

1. kiristävän tiukka
2. pinkeäksi venytetty (esim. jousesta)
3. jäykkä, ei rento (ilmapiiristä)

• IPA: /ˈkireæ/
• tavutus: ki‧re‧ä

• adverbit: kireästi
• substantiivit: kireys
• verbit: kiretä, kiristyä, kiristää

takakireä

• löysä

keriä, kierä, reikä, räike

• kireä Kielitoimiston sanakirjassa