[go: up one dir, main page]

Siirry sisältöön

kinastelu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kinastelu (2)

  1. kinasteleminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkinɑsˌt̪elu/
  • tavutus: ki‧nas‧te‧lu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kinastelu kinastelut
genetiivi kinastelun kinastelujen
kinasteluiden
kinasteluitten
partitiivi kinastelua kinasteluita
kinasteluja
akkusatiivi kinastelu;
kinastelun
kinastelut
sisäpaikallissijat
inessiivi kinastelussa kinasteluissa
elatiivi kinastelusta kinasteluista
illatiivi kinasteluun kinasteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kinastelulla kinasteluilla
ablatiivi kinastelulta kinasteluilta
allatiivi kinastelulle kinasteluille
muut sijamuodot
essiivi kinasteluna kinasteluina
translatiivi kinasteluksi kinasteluiksi
abessiivi kinastelutta kinasteluitta
instruktiivi kinasteluin
komitatiivi kinasteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kinastelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]