käärme
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]käärme (48)
- alalahkoon Serpentes kuuluva jalaton ja vaihtolämpöinen matelija, jonka sanotaan kehittyneen liskoista
- (kuvaannollisesti) ilkeä juonittelija, katala henkilö
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkæːrmeˣ/, [ˈk̟æːrme̞ˣ]
- tavutus: käär‧me
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | käärme | käärmeet |
| genetiivi | käärmeen | käärmeiden käärmeitten |
| partitiivi | käärmettä | käärmeitä |
| akkusatiivi | käärme; käärmeen |
käärmeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | käärmeessä | käärmeissä |
| elatiivi | käärmeestä | käärmeistä |
| illatiivi | käärmeeseen | käärmeisiin käärmeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | käärmeellä | käärmeillä |
| ablatiivi | käärmeeltä | käärmeiltä |
| allatiivi | käärmeelle | käärmeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | käärmeenä | käärmeinä |
| translatiivi | käärmeeksi | käärmeiksi |
| abessiivi | käärmeettä | käärmeittä |
| instruktiivi | – | käärmein |
| komitatiivi | – | käärmeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | käärmee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
käärmet- | |
Etymologia
[muokkaa]balttilainen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]1. Serpentes-alalahkon matelija
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- (murteellinen) kärmes
Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: käärmemäinen
Alakäsitteet
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]boakäärme, hietakäärme, jättiläiskäärme, kalkkarokäärme, kanervakäärme, kangaskäärme, ketjukäärme, kuristajakäärme, kyykäärme, käärmeenkesyttäjä, käärmeenkieli, käärmeenlumooja, käärmeenmyrkky, käärmeennahka, käärmeenpalvonta, käärmeenparta, käärmeenpesä, käärmeenpisto, käärmeenpistonyrtti, käärmeenpurema, käärmeensylki, käärmeenyrtti, käärmeihminen, käärmejäljitelmä, käärmekaktus, käärmekeitto, käärmekotka, käärmekurki, käärmekuusi, käärmenainen, käärmeseerumi, käärmetanssi, käärmetähti, käärmeöljy, kölikäärme, lohikäärme, merikäärme, myrkkykäärme, puukäärme, pytonkäärme, rantakäärme, silmälasikäärme, sokkokäärme, tarhakäärme, valuuttakäärme, vaskikäärme, vesikäärme
Idiomit
[muokkaa]- olla käärmeissään — kokea suuttumusta, hiiltyä
- ajaa (kuin) käärmettä piippuun/pyssyyn
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 354. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.