harjus
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]
harjus (39)
- harri, Itä- ja Pohjois-Suomen joissa ja jossain määrin Perämeren ja Selkämeren rantojen jokisuissa tavattava pienehköksi jäävä lohikala, jolla on voimakkaasti kehittynyt selkäevä (Thymallus thymallus)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑrjus/
- tavutus: har‧jus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harjus | harjukset |
| genetiivi | harjuksen | harjusten harjuksien |
| partitiivi | harjusta | harjuksia |
| akkusatiivi | harjus; harjuksen |
harjukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harjuksessa | harjuksissa |
| elatiivi | harjuksesta | harjuksista |
| illatiivi | harjukseen | harjuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harjuksella | harjuksilla |
| ablatiivi | harjukselta | harjuksilta |
| allatiivi | harjukselle | harjuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harjuksena | harjuksina |
| translatiivi | harjukseksi | harjuksiksi |
| abessiivi | harjuksetta | harjuksitta |
| instruktiivi | – | harjuksin |
| komitatiivi | – | harjuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | harjukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
harjus- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]harjus (gen harjuse)