halko
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- tavallisesti metriseksi katkaistu ja yleensä halkaistu puu, josta tehdään pilkkeitä eli klapeja polttopuuksi
- Halot varastoidaan ja kuivataan halkopinoissa.
- hakata halkoja
- Suurissa keskuslämmityskattiloissa halot poltetaan täysimittaisina niitä enemmälti pilkkomatta.
- (arkikieltä) polttopuu
- (slangia) isokokoinen matkapuhelin
- (slangia) muu kädessä pidettävä väline, joka on painava ja kömpelö
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑlko/
- tavutus: hal‧ko
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | halko | halot |
| genetiivi | halon | halkojen |
| partitiivi | halkoa | halkoja |
| akkusatiivi | halko; halon |
halot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | halossa | haloissa |
| elatiivi | halosta | haloista |
| illatiivi | halkoon | halkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | halolla | haloilla |
| ablatiivi | halolta | haloilta |
| allatiivi | halolle | haloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | halkona | halkoina |
| translatiivi | haloksi | haloiksi |
| abessiivi | halotta | haloitta |
| instruktiivi | – | haloin |
| komitatiivi | – | halkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | halo- | |
| vahva vartalo | halko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Johdos samasta vartalosta kuin haljeta[1].
Vastineita lähisukukielissä: inkeroisen halko, karjalan halko, vepsän haug, vatjan alko, viron halg ja liivin alg[2].
Käännökset
[muokkaa]1. tavallisesti metriseksi katkaistu ja yleensä halkaistu pyöreä puu, josta tehdään pilkkeitä esimerkiksi uunissa tai takassa poltettavaksi
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]halkoa, halottu, klapi, pilke, polttopuu, puu, tukki
Yhdyssanat
[muokkaa]halkokattila, halkokellari, halkokuorma, halkokuutio, halkokuutiometri, halkoluukku, halkolämmitteinen, halkometsä, halkomotti, halkopino, halkosaha, halkotarha, halkovaja, halkovarasto, koivuhalko, kuusihalko, leppähalko, mäntyhalko, sekahalko
Substantiivi
[muokkaa]halko (1)
- (slangia) hallituksen kokous
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | halko | halkot |
| genetiivi | halkon | halkojen |
| partitiivi | halkoa | halkoja |
| akkusatiivi | halko; halkon |
halkot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | halkossa | halkoissa |
| elatiivi | halkosta | halkoista |
| illatiivi | halkoon | halkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | halkolla | halkoilla |
| ablatiivi | halkolta | halkoilta |
| allatiivi | halkolle | halkoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | halkona | halkoina |
| translatiivi | halkoksi | halkoiksi |
| abessiivi | halkotta | halkoitta |
| instruktiivi | – | halkoin |
| komitatiivi | – | halkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | halko- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- halko Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana halko.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana halko.