huoata

huoata (?, Katso oikea taivutustyyppi täältä) (taivutus)

1. huokaista, hengähtää

   Selvittyään tilanteesta hän huokasi helpotuksesta.

2. levähtää, hengähtää

   Huokaa jo vähän.

   Huoataan vähän, ettei ota liikaa voimille.

   Kyllä minun pitää oikaista penkille vähän huokaamaan.

   Savisella kynnöksellä täytyy hevoselle suoda tilaisuus huoata.

3. (kuvaannollisesti) olla ahdistuksessa, vaivassa, näännyksissä, kärsiä
4. (kuvaannollisesti) ikävöidä, surra
5. luonnosta humista, kohista, tohista

   metsä huokaa

   Tuuli huokaa latvustossa.

   Siellä meri huokaa raskaasti.

• IPA: /ˈhuo̯ɑt̪ɑˣ/
• tavutus: huo‧a‧ta

vanha germaaninen laina^[1]

• huoahtaa

• substantiivit: huokaaminen
• verbit: huokailla

• huoata Kielitoimiston sanakirjassa