huomauttaa

huomauttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. antaa huomautus

   Jarin opettaja huomautti hänelle huonosta käytöksestä.

2. mainita

   Mari huomautti, että hän ei halua maitoa kahviinsa.

3. muistuttaa

   Huomautin, että meidän olisi aika lähteä.

• IPA: /ˈhuo̯mɑˌut̪ːɑːˣ/ tai /ˈhuo̯mɑu̯t̪ːɑːˣ/
• tavutus: huo‧ma‧ut‧taa / huo‧maut‧taa

• johdos verbistä huomata (vokaalivartalo huoma|a- + johdin -utta- + verbintunnus -a)

• elatiivi (mistä?): huomauttaa jostakin

Mikko huomautti ajan kulumisesta.

• allatiivi (kenelle? mille?): huomauttaa jollekin (jostakin)

Mikko huomautti minulle ajan kulumisesta.

• substantiivit: huomauttaminen, huomautus
• verbit: huomautella

• huomauttaa Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 292, 2204 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa