huimaus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]huimaus (39)
- tasapainon menettämisen tunne esimerkiksi korkealta alas katsottaessa tai noustessa seisomaan äkillisesti
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhui̯mɑus/ tai /ˈhui̯mɑu̯s/
- tavutus: hui‧ma‧us / hui‧maus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huimaus | huimaukset |
| genetiivi | huimauksen | huimausten huimauksien |
| partitiivi | huimausta | huimauksia |
| akkusatiivi | huimaus; huimauksen |
huimaukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huimauksessa | huimauksissa |
| elatiivi | huimauksesta | huimauksista |
| illatiivi | huimaukseen | huimauksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huimauksella | huimauksilla |
| ablatiivi | huimaukselta | huimauksilta |
| allatiivi | huimaukselle | huimauksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huimauksena | huimauksina |
| translatiivi | huimaukseksi | huimauksiksi |
| abessiivi | huimauksetta | huimauksitta |
| instruktiivi | – | huimauksin |
| komitatiivi | – | huimauksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huimaukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
huimaus- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- huimaus Kielitoimiston sanakirjassa