avaari
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]avaari | |
Kielikoodit | |
ISO 639-1: | av |
ISO 639-2: | – |
ISO 639-3: | ava |
Wikisanakirja | |
Aineisto: | Avaarin kieli |
avaari (6)
- Venäjällä, Georgiassa ja Azerbaidžanissa puhuttu kieli (kielitunnus: ava)
- (historia) avaarit Kaukasukselta peräisin ollut hunnien sukuinen, altailaista kieltä puhunut paimentolaiskansa, joka vaikutti 500–800-luvulla Itä-Euroopassa
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | avaari | avaarit |
genetiivi | avaarin | avaarien avaareiden avaareitten |
partitiivi | avaaria | avaareita avaareja |
akkusatiivi | avaari; avaarin |
avaarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | avaarissa | avaareissa |
elatiivi | avaarista | avaareista |
illatiivi | avaariin | avaareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | avaarilla | avaareilla |
ablatiivi | avaarilta | avaareilta |
allatiivi | avaarille | avaareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | avaarina | avaareina |
translatiivi | avaariksi | avaareiksi |
abessiivi | avaaritta | avaareitta |
instruktiivi | – | avaarein |
komitatiivi | – | avaareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | avaari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]Lainaukset
[muokkaa]1988. Laaksonen, Hannu. Varhaiskeskiaika. Maailmanhistorian pikkujättiläinen.[1]
Avaarien ratsumiehet valvoivat 500-luvun lopulla Volgalta Tonavalle ja Elbelle ulottuvaa valtavaa aluetta, jolla asui slaaveja ja germaaneja. Avaarit säilyttivät paimentolaisen elämäntapansa samoin kuin rikkaan käsityötaitonsa, jonka merkittävimmät löydöt ovat keskittyneet Unkariin. – – [A]vaarivaltakunta säilyi aina Kaarle Suuren valtakauteen saakka, jolloin frankit ja bulgaarit kukistivat avaarit pitkällisessä sodassa (791–805).
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Laaksonen, Hannu. Varhaiskeskiaika. Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY. Porvoo. 1988. ISBN 951-0-15101-7: 248–249