norjalainen
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]norjalainen (38) (komparatiivi norjalaisempi, superlatiivi norjalaisin) (taivutus [luo])
- Norjasta peräisin oleva tai Norjaan liittyvä
Etymologia
[muokkaa]sanan Norja vartalosta Norja- ja suffiksista -lainen
Käännökset
[muokkaa]1. adjektiivi
Substantiivi
[muokkaa]
norjalainen (38)
- pysyvästi Norjassa asuva henkilö
- Norjan kansalainen
- syntyperältään norjalainen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈnorjɑˌlɑi̯nen/
- tavutus: nor‧ja‧lai‧nen
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | norjalainen | norjalaiset |
| genetiivi | norjalaisen | norjalaisten norjalaisien |
| partitiivi | norjalaista | norjalaisia |
| akkusatiivi | norjalainen; norjalaisen |
norjalaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | norjalaisessa | norjalaisissa |
| elatiivi | norjalaisesta | norjalaisista |
| illatiivi | norjalaiseen | norjalaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | norjalaisella | norjalaisilla |
| ablatiivi | norjalaiselta | norjalaisilta |
| allatiivi | norjalaiselle | norjalaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | norjalaisena (norjalaisna) |
norjalaisina |
| translatiivi | norjalaiseksi | norjalaisiksi |
| abessiivi | norjalaisetta | norjalaisitta |
| instruktiivi | – | norjalaisin |
| komitatiivi | – | norjalaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | norjalaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
norjalais- | |
Käännökset
[muokkaa]2. substantiivi
|