napa

Katso artikkeli Napa Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

napa (9-E) (monikko navat)

1. (anatomia) poistetun napanuoran jättämä arpi ihmisen tai muun eläimen mahassa
2. (fysiikka) pyörimisakselin ääripää

   taivaannapa

   pyörän napa

3. (maantiede) Maan pohjoisin tai eteläisin kohta; pohjois- tai etelänapa
4. (fysiikka) jännitelähteen ääripotentiaalin kontaktit; plus ja miinus

   Rinnankytkennässä samanmerkkiset navat yhdistetään keskenään.

5. (fysiikka) magneetin voimaviivojen yhdistymispisteet
6. (matematiikka) funktion erikoispiste matematiikan kompleksianalyysissä
7. (kuvaannollisesti) jonkin keskipiste

   Se pullisteli juhlaväen keskellä kuin mikäkin maailman napa.

• IPA: /ˈnɑpɑ/
• tavutus: na‧pa

balttilainen tai germaaninen laina^[1]

napaisuus

etelänapa, maannapa, magneettinapa, miinusnapa, napa-alue, napa-asetelma, napajäkälä, napajännite, napajää, napajäätikkö, napakelkka, napakenkä, napakettu, napakymppi, napalakki, napalanko, napalaskimo, napaluvunkorjaus, napamies, napanuora, napapiiri, napapohjoinen, naparengas, naparetkeilijä, naparetki, naparetkikunta, napaseutu, napasika, napataatta, napatanssi, napatanssija, napatanssijatar napatyrä, napavaltimo, napavirta, plusnapa, pohjoisnapa, pyörännapa, taivaannapa

• omaan napaansa tuijottaja, omaan napaan tuijottaja, omaan napaan tuijotus

• syödä niin, että napa paukkuu
• tuijottaa omaa napaansa

• napa Kielitoimiston sanakirjassa
• napa Tieteen termipankissa

napa

1. anoppi