vuodenaika

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vuoden +‎ aika

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋuo̯denˌɑi̯kɑ/, [ˈʋuo̞̯de̞nˌɑ̝i̯kɑ̝]
  • Rhymes: -ɑikɑ
  • Hyphenation(key): vuoden‧aika

Noun

[edit]

vuodenaika

  1. season (one of the four divisions of a year: spring, summer, autumn, or winter)
  2. time of year, time of the year

Declension

[edit]
Inflection of vuodenaika (Kotus type 9*/kala, ik-j gradation)
nominative vuodenaika vuodenajat
genitive vuodenajan vuodenaikojen
partitive vuodenaikaa vuodenaikoja
illative vuodenaikaan vuodenaikoihin
singular plural
nominative vuodenaika vuodenajat
accusative nom. vuodenaika vuodenajat
gen. vuodenajan
genitive vuodenajan vuodenaikojen
vuodenaikain rare
partitive vuodenaikaa vuodenaikoja
inessive vuodenajassa vuodenajoissa
elative vuodenajasta vuodenajoista
illative vuodenaikaan vuodenaikoihin
adessive vuodenajalla vuodenajoilla
ablative vuodenajalta vuodenajoilta
allative vuodenajalle vuodenajoille
essive vuodenaikana vuodenaikoina
translative vuodenajaksi vuodenajoiksi
abessive vuodenajatta vuodenajoitta
instructive vuodenajoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vuodenaika (Kotus type 9*/kala, ik-j gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

See also

[edit]
Seasons in Finnish · vuodenajat (layout · text) · category
kevät (spring) kesä (summer) syksy (autumn) talvi (winter)

Further reading

[edit]