riiputtaa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

riippua +‎ -ttaa

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈriːputːɑːˣ/, [ˈriːput̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -iːputːɑː
  • Hyphenation(key): rii‧put‧taa

Verb

[edit]

riiputtaa

  1. (transitive, usually atelic) to dangle

Conjugation

[edit]
Inflection of riiputtaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. riiputan en riiputa 1st sing. olen riiputtanut en ole riiputtanut
2nd sing. riiputat et riiputa 2nd sing. olet riiputtanut et ole riiputtanut
3rd sing. riiputtaa ei riiputa 3rd sing. on riiputtanut ei ole riiputtanut
1st plur. riiputamme emme riiputa 1st plur. olemme riiputtaneet emme ole riiputtaneet
2nd plur. riiputatte ette riiputa 2nd plur. olette riiputtaneet ette ole riiputtaneet
3rd plur. riiputtavat eivät riiputa 3rd plur. ovat riiputtaneet eivät ole riiputtaneet
passive riiputetaan ei riiputeta passive on riiputettu ei ole riiputettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. riiputin en riiputtanut 1st sing. olin riiputtanut en ollut riiputtanut
2nd sing. riiputit et riiputtanut 2nd sing. olit riiputtanut et ollut riiputtanut
3rd sing. riiputti ei riiputtanut 3rd sing. oli riiputtanut ei ollut riiputtanut
1st plur. riiputimme emme riiputtaneet 1st plur. olimme riiputtaneet emme olleet riiputtaneet
2nd plur. riiputitte ette riiputtaneet 2nd plur. olitte riiputtaneet ette olleet riiputtaneet
3rd plur. riiputtivat eivät riiputtaneet 3rd plur. olivat riiputtaneet eivät olleet riiputtaneet
passive riiputettiin ei riiputettu passive oli riiputettu ei ollut riiputettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. riiputtaisin en riiputtaisi 1st sing. olisin riiputtanut en olisi riiputtanut
2nd sing. riiputtaisit et riiputtaisi 2nd sing. olisit riiputtanut et olisi riiputtanut
3rd sing. riiputtaisi ei riiputtaisi 3rd sing. olisi riiputtanut ei olisi riiputtanut
1st plur. riiputtaisimme emme riiputtaisi 1st plur. olisimme riiputtaneet emme olisi riiputtaneet
2nd plur. riiputtaisitte ette riiputtaisi 2nd plur. olisitte riiputtaneet ette olisi riiputtaneet
3rd plur. riiputtaisivat eivät riiputtaisi 3rd plur. olisivat riiputtaneet eivät olisi riiputtaneet
passive riiputettaisiin ei riiputettaisi passive olisi riiputettu ei olisi riiputettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. riiputa älä riiputa 2nd sing. — —
3rd sing. riiputtakoon älköön riiputtako 3rd sing. olkoon riiputtanut älköön olko riiputtanut
1st plur. riiputtakaamme älkäämme riiputtako 1st plur. — —
2nd plur. riiputtakaa älkää riiputtako 2nd plur. — —
3rd plur. riiputtakoot älkööt riiputtako 3rd plur. olkoot riiputtaneet älkööt olko riiputtaneet
passive riiputettakoon älköön riiputettako passive olkoon riiputettu älköön olko riiputettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. riiputtanen en riiputtane 1st sing. lienen riiputtanut en liene riiputtanut
2nd sing. riiputtanet et riiputtane 2nd sing. lienet riiputtanut et liene riiputtanut
3rd sing. riiputtanee ei riiputtane 3rd sing. lienee riiputtanut ei liene riiputtanut
1st plur. riiputtanemme emme riiputtane 1st plur. lienemme riiputtaneet emme liene riiputtaneet
2nd plur. riiputtanette ette riiputtane 2nd plur. lienette riiputtaneet ette liene riiputtaneet
3rd plur. riiputtanevat eivät riiputtane 3rd plur. lienevät riiputtaneet eivät liene riiputtaneet
passive riiputettaneen ei riiputettane passive lienee riiputettu ei liene riiputettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st riiputtaa present riiputtava riiputettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st riiputtaakseni riiputtaaksemme
2nd riiputtaaksesi riiputtaaksenne
3rd riiputtaakseen
riiputtaaksensa
past riiputtanut riiputettu
2nd inessive2 riiputtaessa riiputettaessa agent4 riiputtama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st riiputtaessani riiputtaessamme
2nd riiputtaessasi riiputtaessanne
3rd riiputtaessaan
riiputtaessansa
negative riiputtamaton
instructive riiputtaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form riiputtaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive riiputtamassa —
elative riiputtamasta —
illative riiputtamaan —
adessive riiputtamalla —
abessive riiputtamatta —
instructive riiputtaman riiputettaman
4th3 verbal noun riiputtaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st riiputtamaisillani riiputtamaisillamme
2nd riiputtamaisillasi riiputtamaisillanne
3rd riiputtamaisillaan
riiputtamaisillansa

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=riiputtaa&oldid=78816340"