kuu

源自原始芬蘭語 *kuu ← 原始烏拉爾語 *kuŋe。與芬蘭語 kuu，匈牙利語 hold等同源。

kuu (屬格 kuu，部分格 kuud)

1. 月亮
2. 月份

(不推薦使用|lang=參數)

• heinakuu
• helmekuu
• hingekuu
• hundikuu
• hõlmkuu
• jaanikuu
• jahikuu
• jõulukuu
• kanarbikukuu
• kassikuu
• kesakuu
• kolletamiskuu
• kooljakuu
• küünlakuu
• lehelanguskuu
• lõikuskuu
• mihklikuu
• mädakuu
• näärikuu
• pohlakuu
• poolkuu
• porikuu
• pudrusöömise kuu
• põimukuu
• pärnakuu
• radokuu
• rehekuu
• roojakuu
• rukkikuu
• soekuu
• sudenkuu
• suvekuu
• südakuu
• sügiskuu
• talvekuu
• talvistepühakuu
• vastlakuu
• vastseajastajakuu
• viinakuu
• viljakuu

 

kuu (屬格，部分格)

1. 拉丁字母Q/q的名稱。

• 國際音標^(幫助)：/ˈkuː/, [ˈkuː]

• 音頻：

  (檔案)

源自原始芬蘭語 *kuu ← 原始烏拉爾語 *kuŋe。與愛沙尼亞語 kuu，匈牙利語 hold等同源。

kuu

1. 〈天〉 衛星

   近義詞：kiertolainen、satelliitti

2. 月份

   近義詞：kuukausi

kuu 的屈折 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)
主格		kuu	kuut
屬格		kuun	kuiden kuitten
部分格		kuuta	kuita
入格		kuuhun	kuihin
		單數	複數
主格		kuu	kuut
賓格	主	kuu	kuut
	屬	kuun
屬格		kuun	kuiden kuitten
部分格		kuuta	kuita
內格		kuussa	kuissa
出格		kuusta	kuista
入格		kuuhun	kuihin
接格		kuulla	kuilla
離格		kuulta	kuilta
向格		kuulle	kuille
樣格		kuuna	kuina
轉移格		kuuksi	kuiksi
欠格		kuutta	kuitta
手段格		—	kuin
共格		請參閱下方的所有格形式。

kuu 的所有格形式 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 kuuni kuuni 賓格 主 kuuni kuuni 屬 kuuni 屬格 kuuni kuideni kuitteni 部分格 kuutani kuitani 內格 kuussani kuissani 出格 kuustani kuistani 入格 kuuhuni kuihini 接格 kuullani kuillani 離格 kuultani kuiltani 向格 kuulleni kuilleni 樣格 kuunani kuinani 轉移格 kuukseni kuikseni 欠格 kuuttani kuittani 手段格 — — 共格 — kuineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 kuusi kuusi 賓格 主 kuusi kuusi 屬 kuusi 屬格 kuusi kuidesi kuittesi 部分格 kuutasi kuitasi 內格 kuussasi kuissasi 出格 kuustasi kuistasi 入格 kuuhusi kuihisi 接格 kuullasi kuillasi 離格 kuultasi kuiltasi 向格 kuullesi kuillesi 樣格 kuunasi kuinasi 轉移格 kuuksesi kuiksesi 欠格 kuuttasi kuittasi 手段格 — — 共格 — kuinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 kuumme kuumme 賓格 主 kuumme kuumme 屬 kuumme 屬格 kuumme kuidemme kuittemme 部分格 kuutamme kuitamme 內格 kuussamme kuissamme 出格 kuustamme kuistamme 入格 kuuhumme kuihimme 接格 kuullamme kuillamme 離格 kuultamme kuiltamme 向格 kuullemme kuillemme 樣格 kuunamme kuinamme 轉移格 kuuksemme kuiksemme 欠格 kuuttamme kuittamme 手段格 — — 共格 — kuinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 kuunne kuunne 賓格 主 kuunne kuunne 屬 kuunne 屬格 kuunne kuidenne kuittenne 部分格 kuutanne kuitanne 內格 kuussanne kuissanne 出格 kuustanne kuistanne 入格 kuuhunne kuihinne 接格 kuullanne kuillanne 離格 kuultanne kuiltanne 向格 kuullenne kuillenne 樣格 kuunanne kuinanne 轉移格 kuuksenne kuiksenne 欠格 kuuttanne kuittanne 手段格 — — 共格 — kuinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 kuunsa kuunsa 賓格 主 kuunsa kuunsa 屬 kuunsa 屬格 kuunsa kuidensa kuittensa 部分格 kuutaan kuutansa kuitaan kuitansa 內格 kuussaan kuussansa kuissaan kuissansa 出格 kuustaan kuustansa kuistaan kuistansa 入格 kuuhunsa kuihinsa 接格 kuullaan kuullansa kuillaan kuillansa 離格 kuultaan kuultansa kuiltaan kuiltansa 向格 kuulleen kuullensa kuilleen kuillensa 樣格 kuunaan kuunansa kuinaan kuinansa 轉移格 kuukseen kuuksensa kuikseen kuiksensa 欠格 kuuttaan kuuttansa kuittaan kuittansa 手段格 — — 共格 — kuineen kuinensa

• 形容詞: kuulas
• 名詞: kuutamo

(月份)：

(不推薦使用|lang=參數)

其他複合詞

• alakuu
• kuualus
• kuuauto
• kuuhullu
• kuukausi
• kuukivi
• kuukulkija
• kuukvartsi
• kuukävely
• kuulento
• kuuluotain
• kuumaisema
• kuumatka
• kuumoduuli
• kuunaama
• kuunkehrä
• kuunkehä
• kuunkierto
• kuunlilja
• kuunnousu
• kuunpaiste
• kuunpimennys
• kuunsappi
• kuunsilta
• kuunsirppi
• kuunsäde
• kuunvaihde
• kuunvaihe
• kuunvalo
• kuuperä
• kuuraketti
• kuuruoho
• kuu-ukko
• loppukuu
• mätäkuu
• puolikuu
• tekokuu
• täysikuu
• uusikuu
• yläkuu

 

源自原始芬蘭語 *kuu ← 原始芬蘭-烏戈爾語 *kuje。

kuu

1. 〈方〉 動物的油脂（多指馴鹿）

kuu 的屈折 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)
主格		kuu	kuut
屬格		kuun	kuiden kuitten
部分格		kuuta	kuita
入格		kuuhun	kuihin
		單數	複數
主格		kuu	kuut
賓格	主	kuu	kuut
	屬	kuun
屬格		kuun	kuiden kuitten
部分格		kuuta	kuita
內格		kuussa	kuissa
出格		kuusta	kuista
入格		kuuhun	kuihin
接格		kuulla	kuilla
離格		kuulta	kuilta
向格		kuulle	kuille
樣格		kuuna	kuina
轉移格		kuuksi	kuiksi
欠格		kuutta	kuitta
手段格		—	kuin
共格		請參閱下方的所有格形式。

kuu 的所有格形式 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 kuuni kuuni 賓格 主 kuuni kuuni 屬 kuuni 屬格 kuuni kuideni kuitteni 部分格 kuutani kuitani 內格 kuussani kuissani 出格 kuustani kuistani 入格 kuuhuni kuihini 接格 kuullani kuillani 離格 kuultani kuiltani 向格 kuulleni kuilleni 樣格 kuunani kuinani 轉移格 kuukseni kuikseni 欠格 kuuttani kuittani 手段格 — — 共格 — kuineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 kuusi kuusi 賓格 主 kuusi kuusi 屬 kuusi 屬格 kuusi kuidesi kuittesi 部分格 kuutasi kuitasi 內格 kuussasi kuissasi 出格 kuustasi kuistasi 入格 kuuhusi kuihisi 接格 kuullasi kuillasi 離格 kuultasi kuiltasi 向格 kuullesi kuillesi 樣格 kuunasi kuinasi 轉移格 kuuksesi kuiksesi 欠格 kuuttasi kuittasi 手段格 — — 共格 — kuinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 kuumme kuumme 賓格 主 kuumme kuumme 屬 kuumme 屬格 kuumme kuidemme kuittemme 部分格 kuutamme kuitamme 內格 kuussamme kuissamme 出格 kuustamme kuistamme 入格 kuuhumme kuihimme 接格 kuullamme kuillamme 離格 kuultamme kuiltamme 向格 kuullemme kuillemme 樣格 kuunamme kuinamme 轉移格 kuuksemme kuiksemme 欠格 kuuttamme kuittamme 手段格 — — 共格 — kuinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 kuunne kuunne 賓格 主 kuunne kuunne 屬 kuunne 屬格 kuunne kuidenne kuittenne 部分格 kuutanne kuitanne 內格 kuussanne kuissanne 出格 kuustanne kuistanne 入格 kuuhunne kuihinne 接格 kuullanne kuillanne 離格 kuultanne kuiltanne 向格 kuullenne kuillenne 樣格 kuunanne kuinanne 轉移格 kuuksenne kuiksenne 欠格 kuuttanne kuittanne 手段格 — — 共格 — kuinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 kuunsa kuunsa 賓格 主 kuunsa kuunsa 屬 kuunsa 屬格 kuunsa kuidensa kuittensa 部分格 kuutaan kuutansa kuitaan kuitansa 內格 kuussaan kuussansa kuissaan kuissansa 出格 kuustaan kuustansa kuistaan kuistansa 入格 kuuhunsa kuihinsa 接格 kuullaan kuullansa kuillaan kuillansa 離格 kuultaan kuultansa kuiltaan kuiltansa 向格 kuulleen kuullensa kuilleen kuillensa 樣格 kuunaan kuunansa kuinaan kuinansa 轉移格 kuukseen kuuksensa kuikseen kuiksensa 欠格 kuuttaan kuuttansa kuittaan kuittansa 手段格 — — 共格 — kuineen kuinensa

• ihra, tali; eläinrasva

• kuuton

Koivulehto, Jorma: Pinta ja rasva, Virittäjä 1986, 164-177.

kuu

1. 拉丁字母Q/q的名稱。

kuu 的屈折 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)
主格		kuu	kuut
屬格		kuun	kuiden kuitten
部分格		kuuta	kuita
入格		kuuhun	kuihin
		單數	複數
主格		kuu	kuut
賓格	主	kuu	kuut
	屬	kuun
屬格		kuun	kuiden kuitten
部分格		kuuta	kuita
內格		kuussa	kuissa
出格		kuusta	kuista
入格		kuuhun	kuihin
接格		kuulla	kuilla
離格		kuulta	kuilta
向格		kuulle	kuille
樣格		kuuna	kuina
轉移格		kuuksi	kuiksi
欠格		kuutta	kuitta
手段格		—	kuin
共格		請參閱下方的所有格形式。

kuu 的所有格形式 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 kuuni kuuni 賓格 主 kuuni kuuni 屬 kuuni 屬格 kuuni kuideni kuitteni 部分格 kuutani kuitani 內格 kuussani kuissani 出格 kuustani kuistani 入格 kuuhuni kuihini 接格 kuullani kuillani 離格 kuultani kuiltani 向格 kuulleni kuilleni 樣格 kuunani kuinani 轉移格 kuukseni kuikseni 欠格 kuuttani kuittani 手段格 — — 共格 — kuineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 kuusi kuusi 賓格 主 kuusi kuusi 屬 kuusi 屬格 kuusi kuidesi kuittesi 部分格 kuutasi kuitasi 內格 kuussasi kuissasi 出格 kuustasi kuistasi 入格 kuuhusi kuihisi 接格 kuullasi kuillasi 離格 kuultasi kuiltasi 向格 kuullesi kuillesi 樣格 kuunasi kuinasi 轉移格 kuuksesi kuiksesi 欠格 kuuttasi kuittasi 手段格 — — 共格 — kuinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 kuumme kuumme 賓格 主 kuumme kuumme 屬 kuumme 屬格 kuumme kuidemme kuittemme 部分格 kuutamme kuitamme 內格 kuussamme kuissamme 出格 kuustamme kuistamme 入格 kuuhumme kuihimme 接格 kuullamme kuillamme 離格 kuultamme kuiltamme 向格 kuullemme kuillemme 樣格 kuunamme kuinamme 轉移格 kuuksemme kuiksemme 欠格 kuuttamme kuittamme 手段格 — — 共格 — kuinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 kuunne kuunne 賓格 主 kuunne kuunne 屬 kuunne 屬格 kuunne kuidenne kuittenne 部分格 kuutanne kuitanne 內格 kuussanne kuissanne 出格 kuustanne kuistanne 入格 kuuhunne kuihinne 接格 kuullanne kuillanne 離格 kuultanne kuiltanne 向格 kuullenne kuillenne 樣格 kuunanne kuinanne 轉移格 kuuksenne kuiksenne 欠格 kuuttanne kuittanne 手段格 — — 共格 — kuinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 kuunsa kuunsa 賓格 主 kuunsa kuunsa 屬 kuunsa 屬格 kuunsa kuidensa kuittensa 部分格 kuutaan kuutansa kuitaan kuitansa 內格 kuussaan kuussansa kuissaan kuissansa 出格 kuustaan kuustansa kuistaan kuistansa 入格 kuuhunsa kuihinsa 接格 kuullaan kuullansa kuillaan kuillansa 離格 kuultaan kuultansa kuiltaan kuiltansa 向格 kuulleen kuullensa kuilleen kuillensa 樣格 kuunaan kuunansa kuinaan kuinansa 轉移格 kuukseen kuuksensa kuikseen kuiksensa 欠格 kuuttaan kuuttansa kuittaan kuittansa 手段格 — — 共格 — kuineen kuinensa

口語計數

6.	前：	vii
	後：	see

kuu

1. 〈口〉(數數) 六

• kuusi (“六”)

源自原始芬蘭語 *kuu ← 原始烏拉爾語 *kuŋe。與芬蘭語 kuu，匈牙利語 hold等同源。

kuu (屬格 kuun，複數 kuuta)

1. 月亮
2. 月份

kuu 的變格
	單數	複數
主格	kuu	kuut
屬格	kuun	kuijjen
部分格	kuuta	kuita
入格	kuuha	kuihe
內格	kuuz	kuiz
出格	kuust	kuist
向格	kuulle	kuille
所格	kuul	kuil
奪格	kuult	kuilt
變格	kuuks	kuiks
樣格	kuun	kuin

kuu

1. くう的羅馬字。

源自原始帕馬-恩永甘語 *nguku。

kuu

1. 水

• Barry J. Blake, A Kalkatungu Grammar (1979)
• Australian Languages: Classification and the comparative method (2004, ISBN 9027295115

源自原始芬蘭語 *kuu ← 原始烏拉爾語 *kuŋe。與芬蘭語 kuu，匈牙利語 hold等同源。

kuu (屬格 kuun，複數 kuudu)

1. 月份

Template:Krl-decl

• ku'

kuu

1. 貓頭鷹

源自原始芬蘭語 *kuu。

kuu

1. 月份

源自原始班圖語 *-kʊ́dʊ́。

-kuu

1. 大的，主要的

源自原始芬蘭語 *kuu ← 原始烏拉爾語 *kuŋe。與芬蘭語 kuu，匈牙利語 hold等同源。

kuu (屬格 kuu，複數 kuut)

1. 月亮
2. 月份

kuu 的變格 單數 複數 主格 kuu kuud 屬格 kuu kuďďe 部分格 kuut kuit 入格 kuhõõ kuisõ 內格 kuuz kuiz 出格 kuuss kuiss 向格 kuulõ kuilõ 所格 kuull kuil 奪格 kuult kuilt 變格 kuussi kuissi 樣格 kuuna kuina 共格 kuuka kuika 到格 kuulõssa kuilõssa

源自原始芬蘭語 *kuu ← 原始烏拉爾語 *kuŋe。

kuu (屬格 kuu，複數 kuud)

1. 月亮
2. 月份

(不推薦使用|lang=參數)

• hainakuu
• joulukuu
• lehekuu
• mahlakuu
• märtekuu
• piimäkuu
• põimukuu
• radokuu
• rehekuu
• süküskuu
• urbõkuu
• vahtsõaastakuu

 

kuu

1. 拉丁字母Q/q的名稱。