Kilingi-Nimme
Valdkund | Estinma |
Eläjiden lugu (2020-01-01) | 1,634 ristitud |
Pind | 4,26 km² |
Telefonkod | +372−44-xx-xxx |
Aigvö | tal'vel UTC+2, kezal UTC+3 |
Kilingi-Nimme (est.: Kilingi-Nõmme) om lidn municipaližeta statusata Estinman suvipäivlaskmas, Saarde-volostin administrativine keskuz (1064,8 km²). Mülüb Pärnun makundha, sen kaikiš penemb lidn koumespäi eläjiden lugun mödhe.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan ostzein Šilling-saksalaižiden Ovel'gunn (Kurkund)-usadibaks (mizaks) vspäi 1560, konz se oli saudud. Vl 1789 avaitihe tavernad lähižes Nimme-usadibas. Estin Šilling-kanzannimen Kilingi-variant i Nimme-nimituz (levitadud Estinmas) sädiba lidnan ühtenzoittud nügüdläšt nimitust.
Vl 1848 Saarde-tulendan škol radaškanzi. Vl 1896 kaidraižuine «Pärnu — Valg»-raudte läbiti žilod, i saudihe raudtestancijad sihe vl 1917. Letihe mecanpilindan, jauhon i kezerdusen fabrikoid. Vl 1919 kätihe lidnanvuiččeks žiloks. Vn 1938 1. päiväl semendkud Kilingi-Nimme sai lidnan statusad. Toižen mail'man sodan aigan torad mäniba lidnanno, i vn 1941 heinkus Rusked Armii pani lidnad mantazole. Vll 1950−1959 se oli Kilingi-Nimmen rajonan keskuseks. Raudtekeskustan pala Miizakülähäsai oli tehtud levedanke raižunke vll 1975−1981, sid' «Tallidn — Pärnu — Rig»-raudtekeskustan palaks. Se keskust oli saudud pahoin, tarbhaiči rekonstrukcijad, i oli sauptud läz 2000. vot. Vl 2008 kaidraižuine raudtekeskust om likvidiruidud. Pudotez, stancijan sauvuz i platform oma kaičenus. «Rail Baltica»-raudte läbitaškandeb volostid projektan mödhe.
Vl 2005 lidn kadoti municipališt statusad, ühtištuihe sidä Saarde- i Tali-volostidenke. Vn 2017 reforman jäl'ghe ližatihe Surju-volostid Saardele, i nügüd' se om kaikiš surembišpäi valdkundas pindan mödhe.
Kilingi-Nimme šingotase valdkundaližen büdžetan aluzkundoil: gimnazii, muzikškol, päivkodi, kirjišt, sportkompleks, volostin administracii. Radab holituzkodi rauhiden mehiden täht. Sidondtegesiden i noriden edheotand. Ižandusen toižed sferad oma maižanduz (lehmänmaid), mecižanduz, turizm volostidme, elektroenergijan oigenduz.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase makundan suvipäivnouzmas, 37 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Humalaste-jogi lähteb Saarde-järvespäi lidnan röunoiš. Matkad Lätänman röunhasai om 11 km suvhe, makundan Pärnu-keskushesai om 40 km lodeheze orhal vai avtotel, Tallidnhasai om 200 km pohjoižhe orhal vai avtotedme.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2011 Estinman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 1 763 ristitud, vl 2000 — 2 223 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt oli 2 507 eläjad vl 1979 i 2 504 ristitud vl 1989.
Nügüd'aigan volostin koumandez eläb lidnas.
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Puine pert'
-
Päird
-
Enččen raudtestancijan sauvuz vl 2013
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kilingi-Nimme Vikiaitas |
Abja-Paluoja • Antsl • Elv • Haapsalu • Jigev • Jihvi • Kallaste • Karksi-Nuia • Kehr • Keil • Kilingi-Nimme • Kiviili • Kohtla-Järve • Kund • Kuressaare • Kärdl • Lihul • Loks • Maardu • Mustvee • Miizakülä • Narv • Narv-Jogensu • Otepä • Paide • Paldiski • Piltsamaa • Pilv • Pärnu • Püssi • Rakvere • Rapl • Räpin • Saue • Sillamäe • Sindi • Suure-Jaani • Tallidn • Tamsalu • Tap • Tartu • Tirv • Türi • Valg • Vil'jandi • Vihm • Viru |