Evenan kel'
Evenan kel' (ende lamutan kel' , ičeze nimituz: эвэды төрэн) om evenalaižiden kel', üks' tungusiž-man'čžurižiš kelišpäi.
Pagižijoiden lugu — 5 656 ristitud (vn 2010 Venäman rahvahanlugemine), rahvahan nelländez.
Kirjkel' om kirilližen kirjamišton pohjal vspäi 1937, oli latinical-ki eziauguižešti (1932). Kirjamišton nügüdläine form om olmas vspäi 1958, se mülütab venän kelen kaikid kirjamid ӈ, ө i ӫ-kirjamiden ližadusenke. Kelen pagižijoiden toižed keled oma venäkel' i jakutan kel'. Leviganduz Venäman regionidme: Ohotskan meren randišt i randpol' (Habarovskan randan Ohotskan rajon, Saha Tazovaldkund, Magadanan agj), Kamčatkan rand i Čukotkan avtonomine ümbrik.
Keles om läz 20 paginad da alapaginad, ühtenzoittas niid päivnouzmaižeks i päivlaskmaižeks gruppoikš, mugažo kadonu endevanh armanan pagin oli. Päivnouzmaižen gruppan olan pagin om ottud kirjkelen aluseks. Kelen tedoiduz tegese Saha Tazovaldkundas päpaloin. Kirjutajiden rivi sädi evenan kelel. Om kirjutusid necil kelel «Kamčatkan aborigen»- (Kamčatkan rand) i «Ilken»-lugendlehtesiš (Saha Tazovaldkund).
Evenan keles substantivad oma rodun kategorijata. Kaik lugetas 13 kändod.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Venälaižen Federacijan subjektoiden valdkundaližed da oficialižed keled | |
---|---|
VF:an valdkundaline kel' | venäkel' |
Federacijan subjektoiden valdkundaližed keled | abazan • adigejan • agulan • altajan • azerbaidžanan • avaran • baškiran • burätan • cahuran • čečenan • čuvašan • darginan • erzän • hakasan • ingušan • jakutan • kabardinan da čerkesan • kalmikan • karačajan da balkaran • komin • krimantataran • kumikan • lakan • lezgin • mokšan • mägimarin • nitmarin • nogajan • osetijan • rutulan • tabasaranan • tatan • totaran • tuvan • udmurtan • ukrainan |
Keled oficialižen statusanke | čukačun • dolganan • evenan • evenkan • hantin • jukagiran • karjalan • kazahan • mansin • nencan • permin komin • sel'kupan • suomen • vepsän |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |