vilja
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavilja (9)
- ryhmä siemenkasveihin kuuluvia heinäkasveja, joiden siemeniä eli jyviä käytetään ravinnoksi
- Vehnä, ruis, kaura ja ohra ovat viljoja. Näistä ohra on vanhin viljalaji.
- (ainesana) näiden kasvien siemet, jotka korjataan talteen ja käytetään ravinnoksi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋiljɑ/
- tavutus: vil‧ja
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vilja | viljat |
| genetiivi | viljan | viljojen (viljain) |
| partitiivi | viljaa | viljoja |
| akkusatiivi | vilja; viljan |
viljat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viljassa | viljoissa |
| elatiivi | viljasta | viljoista |
| illatiivi | viljaan | viljoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viljalla | viljoilla |
| ablatiivi | viljalta | viljoilta |
| allatiivi | viljalle | viljoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viljana | viljoina |
| translatiivi | viljaksi | viljoiksi |
| abessiivi | viljatta | viljoitta |
| instruktiivi | – | viljoin |
| komitatiivi | – | viljoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vilja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaadurra, hirssi, jyvä, kaura, ohra, ruis, kvinoa, tähkä, vehnä, viljavalta, viljavaltainen, viljavuus, viljelmä, viljely, viljelyala, viljely, viljelys
Johdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaajumalanvilja, kevätvilja, korsivilja, leipävilja, palkovilja, peltovilja, siemenvilja, syysvilja, toukovilja, tuontivilja, uutisvilja, vilja-aitta, vilja-arvoyksikkö, vilja-auma, viljaelevaattori, viljahehto, viljajaloste, viljakaskas, viljakasvi, viljakauppa, viljakirva, viljalaari, viljalaiho, viljalaiva, viljalaji, viljalajike, viljaluste, viljalyhde, viljamakasiini, viljamitta, viljamylly, viljankorjuu, viljankuivaamo, viljankuivaus, viljankuivuri, viljankylvö, viljanleikkuu, viljanolki, viljanoras, viljanpuinti, viljansiemen, viljantuonti, viljantähkä, viljanvienti, viljanviljely, viljanäyte, viljaomavaraisuus, viljapelto, viljaraja, viljaripsiäinen, viljasato, viljaseppä, viljaseula, viljasiilo, viljasuppilo, viljasäiliö, viljasäkki, viljatila, viljatuote, viljavaaka, viljavainio, viljavalmiste, viljavarasto, viljaviina, viljavuori, viljavuosi, viljayksikkö, viljaylijäämä
Aiheesta muualla
muokkaaIslanti
muokkaaVerbi
muokkaavilja
Ruotsi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavilja yl. (1) (yks. määr. viljan [luo], mon. epämäär. viljor [luo], mon. määr. viljorna [luo])
Verbi
muokkaavilja (epäsäännöllinen)
Taivutus
muokkaa| Taivutus – vilja | ||
|---|---|---|
| Persoonamuodot | ||
| muoto | aktiivi | passiivi |
| preesens | vill | – |
| imperfekti | ville | – |
| supiini | velat | – |
| imperatiivi | (vill) | – |
- Nominaalimuodot
- aktiivin infinitiivi: vilja
- passiivin infinitiivi: –
- aktiivin part. prees: –
- passiivin part. prees: –
- part. perf.: –
Aiheesta muualla
muokkaa- vilja Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
Viro
muokkaaSubstantiivi
muokkaavilja
- (taivutusmuoto) Sanan vili yksikön genetiivi, partitiivi ja aditiivi [lyhyt illatiivi].
Aiheesta muualla
muokkaa- vilja sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)