[go: up one dir, main page]

Katso myös: Vilja, viljâ
Wikipedia
Katso artikkeli Vilja Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Viljoja ja niistä valmistettuja tuotteita

Substantiivi

muokkaa

vilja (9)

  1. ryhmä siemenkasveihin kuuluvia heinäkasveja, joiden siemeniä eli jyviä käytetään ravinnoksi
    Vehnä, ruis, kaura ja ohra ovat viljoja. Näistä ohra on vanhin viljalaji.
  2. (ainesana) näiden kasvien siemet, jotka korjataan talteen ja käytetään ravinnoksi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋiljɑ/
  • tavutus: vil‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vilja viljat
genetiivi viljan viljojen
(viljain)
partitiivi viljaa viljoja
akkusatiivi vilja;
viljan
viljat
sisäpaikallissijat
inessiivi viljassa viljoissa
elatiivi viljasta viljoista
illatiivi viljaan viljoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi viljalla viljoilla
ablatiivi viljalta viljoilta
allatiivi viljalle viljoille
muut sijamuodot
essiivi viljana viljoina
translatiivi viljaksi viljoiksi
abessiivi viljatta viljoitta
instruktiivi viljoin
komitatiivi viljoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vilja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

durra, hirssi, jyvä, kaura, ohra, ruis, kvinoa, tähkä, vehnä, viljavalta, viljavaltainen, viljavuus, viljelmä, viljely, viljelyala, viljely, viljelys

Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

jumalanvilja, kevätvilja, korsivilja, leipävilja, palkovilja, peltovilja, siemenvilja, syysvilja, toukovilja, tuontivilja, uutisvilja, vilja-aitta, vilja-arvoyksikkö, vilja-auma, viljaelevaattori, viljahehto, viljajaloste, viljakaskas, viljakasvi, viljakauppa, viljakirva, viljalaari, viljalaiho, viljalaiva, viljalaji, viljalajike, viljaluste, viljalyhde, viljamakasiini, viljamitta, viljamylly, viljankorjuu, viljankuivaamo, viljankuivaus, viljankuivuri, viljankylvö, viljanleikkuu, viljanolki, viljanoras, viljanpuinti, viljansiemen, viljantuonti, viljantähkä, viljanvienti, viljanviljely, viljanäyte, viljaomavaraisuus, viljapelto, viljaraja, viljaripsiäinen, viljasato, viljaseppä, viljaseula, viljasiilo, viljasuppilo, viljasäiliö, viljasäkki, viljatila, viljatuote, viljavaaka, viljavainio, viljavalmiste, viljavarasto, viljaviina, viljavuori, viljavuosi, viljayksikkö, viljaylijäämä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vilja Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 733, 3594, 3889 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Islanti

muokkaa

vilja

  1. tahtoa, haluta

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

vilja yl. (1) (yks. määr. viljan [luo], mon. epämäär. viljor [luo], mon. määr. viljorna [luo])

  1. halu, tahto

vilja (epäsäännöllinen)

  1. vilja + inf. haluta tehdä jtak, tahtoa tehdä jtak
  2. vilja + ha haluta jtak, tahtoa jtak

Taivutus

muokkaa
Nominaalimuodot
  • aktiivin infinitiivi: vilja
  • passiivin infinitiivi: –
  • aktiivin part. prees: –
  • passiivin part. prees: –
  • part. perf.: –

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vilja Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Substantiivi

muokkaa

vilja

  1. (taivutusmuoto) Sanan vili yksikön genetiivi, partitiivi ja aditiivi [lyhyt illatiivi].

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vilja sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)