vapauttaa

vapauttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. päästää vapaaksi jostakin paikasta jonne on suljettu

   vapauttaa vanki

2. antaa vapaus vangille tai orjalle

   Aleksanteri II vapautti maaorjat.

3. myöntää poikkeus velvollisuudesta

   Aateliset oli vapautettu veroista.

   Jehovantodistajat on vapautettu Suomessa asevelvollisuudesta.

4. valloittaa alue takaisin miehitysjoukoilta
5. erottaa tehtävästä

   Toimitusjohtaja vapautettiin asemastaan.

6. tehdä vapaaksi tai vapaammaksi, poistaa rajoituksia

   Jotkut haluavat vapauttaa alkoholipolitiikan.

   vapauttaa maahanmuutto

   Polkupyörät ja niiden renkaat vapautettiin säännöstelystä joulukuussa 1948.

• IPA: /ˈʋɑpɑˌut̪ːɑːˣ/ tai /ˈʋɑpɑu̯t̪ːɑːˣ/
• tavutus: va‧pa‧ut‧taa / va‧paut‧taa

• johdos verbistä vapaa (vartalo vapa|a- + johdin -utta- + verbintunnus -a)

• vapauttaa syytteestä

• (päästää vapaaksi jostakin paikasta) vangita
• rajoittaa, säännellä

• substantiivit: vapauttaja, vapauttaminen, vapautus

• vapauttaa Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 371 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa