valottaa
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaavalottaa (53-C) (taivutus[luo])[1]
- altistaa valoon reagoiva materiaali, erityisesti kameran filmi, valolle
- (kuvaannollisesti) selventää jotakin asiaa
- valottaa sanan etymologiaa
- Manageri valotti Schumacherin tilaa. (mtv.fi)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋɑlot̪ːɑːˣ/
- tavutus: va‧lot‧taa
Etymologia
muokkaajohdos substantiivista valo (johdin -tta-) [2]
Käännökset
muokkaa1. altistaa filmi valolle
|
2. selventää
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: valottaminen, valotus
- verbit: valottua
Aiheesta muualla
muokkaa- valottaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.