tien

tien

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta tie

tien

1. (kardinaaliluku) kymmenen

le tien m., la tienne f. (monikko les tiens m., les tiennes f.)

1. (possessiivinen) sinun (omasi) (itsenäinen, vrt. ton)

   Mon chien est à la maison. Où est le tien ?

   Minun koirani on kotona. Missä on sinun omasi? (= koirasi)

• tien Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)