tiukka

tiukka (9-A) (komparatiivi tiukempi, superlatiivi tiukin) (taivutus[luo])

1. kireä, piukka, ahdas

   Tämä vanha paita on liian tiukka puettavaksi päälle.

2. ankara, niukka, vaikea

   tiukat ajat

   olla taloudellisesti tiukoilla

3. ankara, tinkimätön

   Matin äiti oli tiukka kasvattaja.

   Pekan työpaikalla oli tiukka johtaja.

• IPA: /ˈt̪iu̯kːɑ/
• tavutus: tiuk‧ka

ahdas, kireä

• väljä, löysä

ankara, tinkimätön

• lepsu

• adverbit: tiukasti, tiukilla, tiukille
• substantiivit: tiukkuus
• verbit: tiukata, tiukentua, tiuketa

tiukkapipo

• olla tiukkaa
  1. olla taloudellisesti hankalaa

     Voinko maksaa ensi viikolla? Nyt on vähän tiukkaa.

• tiukka Kielitoimiston sanakirjassa