terä
Katso myös: tera, tera-, Terä |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaterä (10)
- teräaseen tai työkalun terävä, leikkaava reuna
- kokonaisuudessaan teräaseen tai työkalun osa, jossa on edellä mainittu teroitettu reuna tai pistävä kärki
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪eræ/
- tavutus: te‧rä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | terä | terät |
genetiivi | terän | terien (teräin) |
partitiivi | terää | teriä |
akkusatiivi | terä; terän |
terät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | terässä | terissä |
elatiivi | terästä | teristä |
illatiivi | terään | teriin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | terällä | terillä |
ablatiivi | terältä | teriltä |
allatiivi | terälle | terille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | teränä | terinä |
translatiivi | teräksi | teriksi |
abessiivi | terättä | terittä |
instruktiivi | – | terin |
komitatiivi | – | terine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | terä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. teräaseen tai työkalun terävä, leikkaava reuna
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: teräkäs, terällinen, terätön, terävä
- substantiivit: terävyys
- verbit: terittää, teriä, teroittaa, terästyä, terätä
Yhdyssanat
muokkaahöylänterä, irtoterä, jalkaterä, jyrsinterä, kairanterä, kaiverrusterä, katkaisuterä, keihäänterä, kesäterä, kirveenterä, kumiterä, kuokanterä, kynänterä, käsiterä, leikkuuterä, lisäterä, partakoneenterä, partaterä, poranterä, puukonterä, pyöröterä, raastinterä, sahanterä, silmäterä, sisäterä, sukanterä, talttaterä, tasoitusterä, teräaine, teräakseli, teräase, teräesine, teräkalu, teräketju, teräkiekko, teräkunto, terälehti, terämetalli, teränpidike, teränpidin, teränsuojus, teränsuu, teräosa, teräsärmä, teräsävel, terätanko, terätappi, terätehdas, terätela, terätuki, terätyyppi, terätyökalu, terätähti, terävarsi, tuliterä, ulkoterä, veitsiterä, viikatteenterä
Idiomit
muokkaa- menettää parhaan teränsä