telefon

telefon

1. puhelin

telèfōn m. 

1. puhelin

• IPA: /te'lěfoːn/
• tavutus: te‧le‧fon

• telefonski, telefonirati

• telèfōn Hrvatski jezični portal
• telèfōn Školski rječnik hrvatskoga jezika

telefon

1. puhelin

telefon (gen telefon, part telefonõ, mon nom telefonõd)

1. puhelin

• LEL nominityyppi 129 (amāt) amāt

telefon m.

1. puhelin
2. puhelu
3. puhelinnumero

telefon n. (määräinen: telefonul, monikko: telefoane, määräinen: telefoanele)

1. puhelin

telefon yl. (3) (yks. määr. telefonen [luo], mon. epämäär. telefoner [luo], mon. määr. telefonerna [luo])

1. puhelin

bildtelefon, biltelefon, ficktelefon, hemtelefon, interntelefon, kameratelefon, knapptelefon, korttelefon, lokaltelefon, mikrotelefon, mobiltelefon, porttelefon, radiotelefon, servicetelefon, snabbtelefon, telefonapparat, telefonautomat, telefonavgift, telefonavlyssning, telefoncentral, telefonförbindelse, telefonhytt, telefonjack, telefonkatalog, telefonkiosk, telefonkort, telefonnummer, telefonsamtal, telefonsvarare, telefonvana, telefonväkteri, telefonväxel, tjänstetelefon, videotelefon, väggtelefon, waptelefon

• telefon Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

telèfōn m. (kyrillinen телефон)

1. puhelin

telefon telefonen, telefoner, telefonerne

1. puhelin

telefon m.

1. puhelin

telefon -nu

1. puhelin

telefon

1. puhelin

telefon (gen telefonan, pl part telefonid)

1. puhelin

telefon (gen telefoni, part telefoni)

1. puhelin

   räägib telefoniga – puhuu puhelimella, puhelimessa

   helistab telefoniga – soittaa puhelimella

   toas heliseb telefon – huoneessa soi puhelin

• ÕS 2018 tyyppi 19 (seminar) seminar

• telefoneerima
• telefonitsi

• telefonikõne, telefoninumber, telefoniraamat, telefonitoru
• mobiiltelefon

• Eesti keele põhisõnavara sõnastik : telefon
• telefon Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)