pyrkimys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapyrkimys (39)
- aktiivinen halu jonkun päämäärän saavuttamiseksi, jonkun toteuttamiseksi; sellaiseen perustuva toiminta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpyrkimys/
- tavutus: pyr‧ki‧mys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pyrkimys | pyrkimykset |
genetiivi | pyrkimyksen | pyrkimysten pyrkimyksien |
partitiivi | pyrkimystä | pyrkimyksiä |
akkusatiivi | pyrkimys; pyrkimyksen |
pyrkimykset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pyrkimyksessä | pyrkimyksissä |
elatiivi | pyrkimyksestä | pyrkimyksistä |
illatiivi | pyrkimykseen | pyrkimyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pyrkimyksellä | pyrkimyksillä |
ablatiivi | pyrkimykseltä | pyrkimyksiltä |
allatiivi | pyrkimykselle | pyrkimyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pyrkimyksenä | pyrkimyksinä |
translatiivi | pyrkimykseksi | pyrkimyksiksi |
abessiivi | pyrkimyksettä | pyrkimyksittä |
instruktiivi | – | pyrkimyksin |
komitatiivi | – | pyrkimyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pyrkimykse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pyrkimys- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. yritys päästä johonkin tavoitteeseen
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- pyrkimys Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 1037 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa