seisauttaa

seisauttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. pysäyttää (liikenne, tehdas tms.)

   Onnettomuus seisautti junaliikenteen.

• IPA: /ˈsei̯sɑˌut̪ːɑːˣ/ tai /ˈsei̯sɑu̯t̪ːɑːˣ/
• tavutus: sei‧sa‧ut‧taa / sei‧saut‧taa

• seisoa
• seisottaa

• substantiivit: seisauttaja, seisauttaminen
• verbit: seisautella

• veret seisauttava

• seisauttaa Kielitoimiston sanakirjassa