köyhä
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaköyhä (10) (komparatiivi köyhempi, superlatiivi köyhin) (taivutus[luo])
- osattomaksi jäänyt, varaton
- Hän eli loppuelämänsä köyhänä.
- hedelmätön
- Alueen maaperä on hyvin köyhää.
- huono, tylsä
- Olipa köyhä vitsi.
- (esim. ateriasta) vaatimaton
- Minulla on nälkä, sillä söin köyhän aterian.
- Yhdyssanan jälkiosana ilmaisee, että tarkoite on vajavainen tai puutteellinen etuosan suhteen.
- proteiiniköyhä ruokavalio [= ruokavalio, jossa on vähän proteiineja]
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkøy̯hæ/
- tavutus: köy‧hä
Etymologia
muokkaa- varhainen germaaninen laina sanasta *skeuχwa-. Kantasuomalainen sanamuoto oli *keüɧä-. Kognaatteja ovat esimerkiksi englannin shy ja ruotsin skygg.
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaVastakohdat
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaahappiköyhä, köyhäinapu, köyhäinhoito, köyhäintalo, lajiköyhä, pääomaköyhä, ravinneköyhä, ravintoköyhä, rutiköyhä, tapahtumaköyhä, tunneköyhä, valkuaisköyhä, virikeköyhä, vitamiiniköyhä
Idiomit
muokkaa- ei ole köyhä eikä kipeä
Aiheesta muualla
muokkaa- köyhä Kielitoimiston sanakirjassa