hatuttaa
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaahatuttaa (53-C) (taivutus[luo])[1]
- (kiertoilmaus) vituttaa, harmittaa
- Kylläpä hatutti!
- (harvinainen) varustaa hatulla
- Hattutempun tekijä hatutettiin knallilla.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhɑt̪ut̪ːɑːˣ/
- tavutus: ha‧tut‧taa
Etymologia
muokkaa- (harmittaa) foneettinen kiertoilmaus
Liittyvät sanat
muokkaaRinnakkaismuodot
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- hatuttaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53 C