kupa

kȕpa f. 

1. (alueellinen) viinilasi
2. (alueellinen) keilamainen kasa
3. (alueellinen) pyöreä tiiliskivi
4. (alueellinen) malja (italialaisen korttipakan maa)
5. (alueellinen, geometria, vanhahtava) kartio

• (viinilasi) čaša za vino
• (tiiliskivi yl.) crijep
• (kartio) stožac

• kȕpa Hrvatski jezični portal

kupa

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta kup

kupa yl. (1) (yks. määr. kupan[luo], mon. epämäär. kupor[luo], mon. määr. kuporna[luo])

1. (mehiläis-)pesä

• bikupa

kupa (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)

1. laittaa kätensä maljan muotoon
2. mullata (perunaa)

• kupa Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)