etruski
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaetruski (6)
- mon. Italiassa Etruriaksi kutsutulla alueella 700–100 eaa elänyt kansa; sen jäsen
- sen kieli
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈet̪ruski/
- tavutus: et‧rus‧ki
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | etruski | etruskit |
genetiivi | etruskin | etruskien etruskeiden etruskeitten |
partitiivi | etruskia | etruskeita etruskeja |
akkusatiivi | etruski; etruskin |
etruskit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | etruskissa | etruskeissa |
elatiivi | etruskista | etruskeista |
illatiivi | etruskiin | etruskeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | etruskilla | etruskeilla |
ablatiivi | etruskilta | etruskeilta |
allatiivi | etruskille | etruskeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | etruskina | etruskeina |
translatiivi | etruskiksi | etruskeiksi |
abessiivi | etruskitta | etruskeitta |
instruktiivi | – | etruskein |
komitatiivi | – | etruskeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | etruski- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa2. kieli
|
Aiheesta muualla
muokkaa- etruski Kielitoimiston sanakirjassa