[go: up one dir, main page]

Katso myös: Bussi
 
Bussi Hollannissa

Substantiivi

muokkaa

bussi (5)

  1. linja-auto
    Mennäänkö bussilla?
    Millä bussilla sinne pääsee?
  2. (alueellinen) paikallisliikenteen reiteillä käytettävä linja-auto, citybussi
    12 loukkaantui, kun bussi ja linja-auto törmäsivät.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈbusːi/
  • tavutus: bus‧si

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi bussi bussit
genetiivi bussin bussien
(bussein)
partitiivi bussia busseja
akkusatiivi bussi;
bussin
bussit
sisäpaikallissijat
inessiivi bussissa busseissa
elatiivi bussista busseista
illatiivi bussiin busseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi bussilla busseilla
ablatiivi bussilta busseilta
allatiivi bussille busseille
muut sijamuodot
essiivi bussina busseina
translatiivi bussiksi busseiksi
abessiivi bussitta busseitta
instruktiivi bussein
komitatiivi busseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo bussi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • heittää (joku/muut) bussin alle tulla ulos voittajana uhraamalla toinen/muut, suunnilleen sama kuin syyn toisen niskoille vierittäminen

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • bussi Kielitoimiston sanakirjassa
  • bussi Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkelit 327, 851 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Italia

muokkaa

bussi

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä bussare
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bussare
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä bussare
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä bussare

bussi

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta buss
  2. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta buss
  3. (taivutusmuoto) yksikön lyhyt illatiivimuoto sanasta buss