[go: up one dir, main page]

Nike (yritys)

amerikkalainen urheilujalkineita ja -vaatteita valmistava yritys
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 5. toukokuuta 2021 kello 10.37 käyttäjän 86.115.135.156 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Nike (virallisesti äänetty: /ˈnaɪ.ki/) on yhdysvaltalainen urheilujalkineita ja urheiluvaatteita valmistava yritys, jonka pääkonttori sijaitsee Beavertonissa, Oregonin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Yrityksen nimi on lähtöisin kreikkalaisen mytologian voitonjumalattarelta.

Nike Inc.
Tunnuslause Just do it
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake NYSE: NKE
ISIN US6541061031
Perustettu 1964 (Blue Ribbon Sports), 1971 (Nike Inc.)
Perustaja Phil Knight
Toimitusjohtaja John Donahoe
Puheenjohtaja Mark Parker
Kotipaikka Beaverton, Oregon, Yhdysvallat
Toimiala urheilutavarat
Tuotteet urheilujalkineet, urheiluvälineet
Henkilöstö 26 700 (2006)
Kotisivu www.nike.com

Nike on maailman suurin urheiluvaatteiden valmistaja.[1] Phil Knight perusti yrityksen vuonna 1972 ja Knight jätti yrityksen hallituksen puheenjohtajuuden vuonna 2015.[2]

Tuotteet

Nike markkinoi tuotteita omilla alamerkeillään, kuten Nike Golf, Nike Pro ja Air Jordan, sekä tytäryhtiöidensä, kuten Bauer, Cole Haan, Hurley International ja Converse, kautta. Yrityksen ensimmäiset tuotteet olivat koripallo- ja juoksukenkiä. Nykyisin Nike valmistaa myös tuotteita golfia, jalkapalloa, tennistä, jääkiekkoa, amerikkalaista jalkapalloa, haavipalloa, rullalautailua sekä krikettiä varten. Miesten Nike Air Pegasus on maailman myydyinpiä juoksukenkiä.[3]

 
Niken Cortez-tossut

Niken tuotteiden kohderyhmänä ovat nuoret ja materialistiset ihmiset.[4] Nike suunnittelee jalkineita myös halpaketjuja varten. Esimerkiksi Wal-Martin Starter-merkkiset kengät ovat Niken suunnittelemia.[5] Nikella on myös yhteistyötä Applen kanssa. Nike+-tuotesarjassa jalkineet keräävät tietoja, jotka välittyvät iPod-mediasoittimen näytölle.

Teollisuus

Nikellä on yli 500 tehdasta 45 maassa.[6] Useimmat tehtaat sijaitsevat Aasiassa, esimerkiksi Kiinassa, Taiwanissa, Intiassa, Thaimaassa, Vietnamissa, Pakistanissa, Filippiineilä, Malesiassa ja Koreassa.[7] Aiemmin varovasti alihankkijoistaan kertonut Nike päätti vuosia kestäneen hiljaisuutensa paljastamalla vuonna 2005 yli 700 alihankkijansa nimet ja toimipaikat. Tiedoista ilmenee, että yritys työllistää noin 650 000 ihmistä alihankkijoidensa kautta pääasiassa Aasiassa.[8] Niken tärkein sopimusvalmistaja on Yue Yuen[9].

Liiketaloudelliset luvut

Play Fair -kampanjan mukaan Niken voitto ennen veroja vuonna 2007 oli 2,2 miljardia dollaria. Se oli kasvanut neljässä vuodessa 52 %.[9]

Kilpailu ja kilpailijat

Koska Niken tuotevalikoima kattaa monia urheilulajeja, sillä on kilpailua lähes jokaista urheilu- ja muotimerkkiä vastaan. Alun perin Nikellä ei ollut suoraa kilpailijaa, koska se ei ollut yksittäinen tuotemerkki. lähde?

Ympäristöraportit

Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa Nike todettiin elektroniikkavalmistaja Canonin ohella ympäristöystävällisimmäksi suuryritykseksi.[10] Yhdysvaltojen Uudessa Englannissa sijaitsevan Clean Air – Cool Planet -organisaation raportin mukaan Nike on kolmen ympäristöystävällisimmän joukossa 56 vertaillusta yrityksestä.[11]

Markkinointi

 
Tiger Woods on yksi Niken kanssa sponsorisopimuksen tehneistä huippu-urheilijoista.

Niken tuotteita suunnataan pääasiassa hyvätuloisille kuluttajille. Tuotteiden markkinoidaan Swoosh-logolla ja tunnuslauseella "Just do it".[12] Niken tuotteiden hinnat ovat usein kilpailijoitaan kalliimpia. Tuotteita myydään noin 110 maassa. Näkyvyyttä saadakseen yritys sponsoroi menestyneitä urheilijoita, urheiluseuroja ja koulujen urheilujoukkueita.

Sponsorointisopimuksia yrityksellä on muun muassa seuraavien huippu-urheilijoiden kanssa:

Sponsoroiduista urheilijoista ensimmäinen laajemmin tunnettu oli juoksija Steve Prefontaine.

Ihmisoikeudet

Nikea on kritisoitu muun muassa työturvallisuuden, työaika- ja minimipalkkalakien rikkomisesta alihankkijoiden tehtailla Kiinassa, Vietnamissa, Indonesiassa ja Meksikossa.[13][14] Kritiikkiä on esitetty muun muassa Naomi Kleinin kirjassa No Logo ja Michael Mooren dokumenteissa.

Vuonna 1996 Life-lehti kertoi Niken alihankkijoiden käyttävän lapsityövoimaa jalkapallojen tuotannossa Kambodžassa ja Pakistanissa. Asian tultua julki Nike ohjeisti alihankkijoita olemaan käyttämättä lapsityövoimaa.[14]

Niken tehtaiden työolojen tultua julki useat kansalaisjärjestöt järjestivät Niken vastaisia boikotteja, ja Niken logoa alettiin maailmalla pilkata englanninkielisellä termillä "swooshtika", joka viittaa sanoihin "swoosh" (logon nimi) ja "swastika" (hakaristi).[15]

Aluksi Niken johto pyrki välttämään vastuun väittämällä, että ongelmat johtuvat alihankkijoista, eivät Nikestä. Asian saaman julkisuuden vuoksi Nike joutui kuitenkin pyörtämään kantansa ja sanoo nykyään pyrkivänsä valvomaan alihankkijoiden työoloja.[16]

Katso myös

Lähteet

  1. bernal's gator nimisen uintiseuran sivut
  2. Niken perustaja jätti yhtiön puheenjohtajuuden IL. 1.7.2015. Viitattu 28.2.2020.
  3. Joggers World: Nike pegasus joggersworld.com.au. Viitattu 24.7.2007. (englanniksi)
  4. Marketing Playbook: Nike vs. balance marketingplaybook.com. Viitattu 24.7.2007. (englanniksi)
  5. Dexigner.com/
  6. Nike.com
  7. Nike.com Ladattava tiedosto
  8. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus
  9. a b Raivio, Jyri: Lenkkitossutehtaiden kurjuudelle ei loppua näy. Helsingin Sanomat 22.4.2008 s. B7
  10. Kauppalehti (Arkistoitu versio)
  11. Reutersin raportti
  12. Reclaim Democracy.org
  13. Steven Greenhouse: Nike shoe plant in Vietnam is called unsafe for workers. New York Times, 8. marraskuuta 1997, s. 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
  14. a b Richard M. Locke: The Promise and Perils of Globalization: The Case of Nike (PDF) (sivut 9 - 14) Heinäkuu 2002. Massachusetts Institute of Technology. Viitattu 24. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
  15. Suzanne Kemmer: New words in english 19. syyskuuta 2004. Rice University. Viitattu 24. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
  16. Richard M. Locke: The Promise and Perils of Globalization: The Case of Nike (PDF) (sivut 15 - 17) Heinäkuu 2002. Massachusetts Institute of Technology. Viitattu 24. heinäkuuta 2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla