[go: up one dir, main page]
Wikipedia

Ero sivun ”Bakteerit” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
botit
194 193 muokkausta
p Korvataan ISBN-tunniste
 
(19 välissä olevaa versiota 14 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1:
{{Taksonomia/bakteerit
| nimi = Bakteerit
| kuva = EscherichiaColiE. NIAIDcoli Bacteria (7316101966).jpg
| leveys = 250
| kuvateksti =''[[Escherichia coli]]'' -soluja suurennettuna 25 000 kertaa
Rivi 47:
'''Bakteerit''' ([[kreikan kieli|kreikan]] sanasta βακτήριον, ''baktērion'', ’sauva’<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.merriam-webster.com/dictionary/bacterium | Nimeke = Merriam-Webster Dictionary | Selite = Hakusana ''bacterium'' | Viitattu = 5.11.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>) eli '''eubakteerit''' tai '''aitobakteerit''' on yksi kuudesta [[Kunta (biologia)|eliökunnan kunnasta]]. Bakteerit ovat [[Yksisoluinen eliö|yksisoluisia]] mikroskooppisen pieniä eliöitä eli [[Mikrobi|mikrobeja]]. Bakteerit ovat [[Esitumalliset|esitumallisia]] eli niiden [[genomi|perintöaineksen]] ympärillä ei ole [[tumakotelo]]a. [[Ribosomi|Ribosomeja]] lukuun ottamatta bakteereilla ei ole [[soluelin|soluelimiä]].
 
Bakteerit ovat [[evoluutio|evolutiivisesti]] hyvin vanhoja eliöitä. Niitä elää kaikkialla, missä on elämää: vedessä, maassa ja muissa eliöissä. Monet bakteerit elävät [[Loisinta|loisina]] muissa eliöissä ja voivat olla haitallisia. Osa bakteereista tuottaa [[Endotoksiinit|endo]]- tai [[Eksotoksiini|eksotoksiineiksi]] kutsuttuja haitta-aineita. Jotkin bakteereista ovat kuitenkin hyödyllisiä tai jopa välttämättömiä kantajalleen.
 
Bakteerit muodostavat suuren osan [[ihmisen mikrobisto]]sta. Nykyisen käsityksen mukaan keskikokoisessa ihmisessä on keskimäärin 200 grammaa bakteereita, lukumäärällisesti mitattuna yhtä paljon kuin ihmissoluja.
 
== Historia ==
[[Maa]]pallon ensimmäiset solulliset eliöt muistuttivat bakteereita.<ref>Vuento 2019, s. 14.</ref> Australialaisen [[New South Walesin yliopisto]]n tutkijat kertoivat vuonna 2019 osoittaneensa, että Australian Pilbaran alueen 3,48 miljardia vuotta vanhojen kivinäytteiden [[Stromatoliitti|stromatoliitit]] ovat syntyneet bakteerien vaikutuksesta. Näitä kiviä pidetään toistaiseksi vanhimpina tunnettuina elämän merkkeinä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/vanhin-elama-palautettiin-australiaan | Nimeke = Vanhin elämä palautettiin Australiaan | Tekijä = | Ajankohta = 30.9.2019 | Julkaisu = Tiede.fi | Viitattu = 30.9.2019 }}</ref> [[Syanobakteerit]] olivat todennäköisesti Maan pääasiallisia elämänmuotoja ensimmäiset kaksi miljardia vuotta.<ref name="geographica-elama">{{Kirjaviite | Tekijä = Martin, Penny (päätoimittaja) | Nimeke = Geographica: Suuri maailmankartasto| Vuosi = 2000 (alkuteos 1999)| Sivu = 34–35| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Könemann| Tunniste = ISBN| Isbn = 3-8290-2481-9}}</ref>
 
== Esiintyminen ==
Bakteereita esiintyy maapallolla kaikkialla: luonnossa, ihmisen luomassa ympäristössä sekä eliöiden pinnalla ja sisällä. Tipassa [[Merivesi|merivettä]] bakteereita on vähintään miljoona kappaletta ja grammassa [[multa]]a kymmeniä miljoonia. Bakteerien yhteinen massa koko maapallolla on paljon suurempi kuin kaikkien [[Eläinkunta|eläinten]] yhteensä.<ref name="Nimetön-rCun-1">Vuento 2019, s. 13.</ref>
 
Bakteereita elää maanpinnan ohella myös maan alla ja ilmakehässä. Bakteereita on havaittu useiden kilometrien syvyisistä porausrei’istä kallion sisältä. Bakteereita elää myös esimerkiksi [[Kuuma lähde|kuumissäkuumissa lähteissä]] maan pinnalla.<ref>Vuento 2019, s. 268–273.</ref>
 
Bakteereita nousee [[ilmakehä]]n korkeuksiin esimerkiksi tuulen, pölyn, lintujen, hyönteisten ja lentokoneiden mukana. Kasvatettavia bakteereita on löydetty jopa 70 kilometrin korkeudesta. Kymmenen kilometrin korkeudesta on havaittu kuutiometriä kohti noin viisi tuhatta bakteerisolua, joista suurin osa eläviä. Ilmakehän bakteerit voivat toimia sadepisaroiden tiivistymiskeskuksina ja siten vaikuttaa [[pilvi]]en ja [[Sade|sateen]] syntyyn.<ref>Vuento 2019, s. 318–319.</ref>
Rivi 88:
 
Bakteerien [[pääjakso]]t (LPSN 2019):<ref name=vuento-paajaksot>Vuento 2019, s. 382–383.</ref>
{{Monta palstaa|75%}}
{{Palstoitus alkaa}}
* ''[[Acidobacteria]]''
* ''[[Aktinobakteerit|Actinobacteria]]'' (aktinobakteerit)
Rivi 101:
* ''[[Chloroflexi]]''
* ''[[Chrysiogenetes]]''
{{Monta palstaa-katko}}
{{palstanvaihto}}
* ''[[Coprothermobacterota]]''
* ''[[Syanobakteerit|Cyanobacteria]]'' (syanobakteerit)
Rivi 114:
* ''[[Kiritimatiellaeota]]''
* ''[[Lentisphaerae]]''
{{Monta palstaa-katko}}
{{palstanvaihto}}
* ''[[Nitrospirae]]''
* ''[[Planctomycetes]]''
Rivi 125:
* ''[[Thermotogae]]''
* ''[[Verrucomicrobia]]''
{{Monta palstaa-loppu}}
{{Palstoitus loppuu}}
 
Arviot bakteerilajien määrästä vaihtelevat useista miljoonista jopa miljardiin. Bakteerien lajinmääritys on vaikeaa, ja arviot perustuvat erilaisiin matemaattisiin malleihin ja DNA-tutkimuksiin.<ref>Vuento 2019, s. 13–14.</ref>
Rivi 165:
=== Mutaatiot ja rekombinaatio ===
Bakteerien uudet ominaisuudet voivat syntyä [[mutaatio]]iden kautta. Useimmiten lajien uudet ominaisuudet syntyvät [[geeni]]en siirtyessä lajilta toiselle. Tämä johtuu [[rekombinaatio|geneettisestä rekombinaatiosta]], joka tapahtuu kolmella tavalla: [[transformaatio]]n, [[konjugaatio (biologia)|konjugaation]] tai [[transduktio]]n kautta.
* Transformaatiossa bakteerisolu ottaa DNA:ta ympäristöstään. Kun bakteeri kuolee, sen soluseinä ja solukalvo hajoavat. Perintöaines eli kokonaiset plasmidit ja paloiksi hajonnut kromosomaalinen DNA vapautuvat ympäristöön. Lähistöllä oleva elävä bakteeri voi ottaa tätä perintöainesta sisäänsä. Kromosomipala hakeutuu solulimassa vastaanottajabakteerin DNA:n vastinkohtaan ja korvaa sen.<ref name="Bios 5">{{Kirjaviite | Tekijä= Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen | Nimeke= Bios 5 – Bioteknologia| Vuosi=2006| Sivu=22‒23| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN| Isbn = 978-951-0-27633-4 }}</ref>
* Konjugaatiossa kaksi bakteeria muodostavat toisiinsa suoran yhteyden ja vaihtavat geneettistä materiaalia keskenään. Luovuttajabakteerissa on uloke (pilus), jolla se tarttuu kiinni vastaanottajabakteeriin. Luovuttajan perintöaines (plasmidi tai kromosomi) kahdentuu ja kopio siirtyy uloketta pitkin vastaanottajaan.<ref name="Bios 5"/>
* Transduktiossa bakteerien virukset, [[bakteriofagi]]t, siirtävät isäntäsolunsa DNA:ta muihin bakteereihin infektoinnin yhteydessä. Isäntäsolusta peräisin oleva DNA etsiytyy uuden bakteerin kromosomi-DNA:n vastinkohdan viereen ja korvaa sen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Schumann, Wolfgang | Nimeke = Dynamics of the Bacterial Chromosome: Structure and Function | Vuosi = 2006 | Luku = 10 | Sivu = 381 | Julkaisija = John Wiley & Sons | Tunniste = ISBN| Isbn = 3-527-30496-7 | www = http://books.google.fi/books/about/Dynamics_of_the_bacterial_chromosome.html?id=ABmXgJHautYC&redir_esc=y | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Esimerkiksi bakteerien [[antibioottiresistenssi]]geenit yleistyvät leviten lajilta toiselle geneettisissä rekombinaatioissa.
Rivi 188:
Ihmisen [[iho]]lla, ruoansulatuskanavassa ja [[Sukupuolielin|genitaalialueella]] on suuri määrä bakteereja, jotka muodostavat jokaiselle ihmiselle yksilöllisen [[normaalifloora]]n. Se muodostuu vain muutaman bakteerien pääjakson edustajista. Normaaliflooran bakteerit ovat hyödyllisiä ihmiselle, sillä ne muun muassa muokkaavat ruoan sisältämiä ravintoaineita ihmiselle hyödylliseen muotoon ja suojaavat ihmistä ympäristön [[Patogeeni|patogeeneiltä]] eli taudinaiheuttajilta.<ref>Jalava, Jari (''Mikrobiologia'' 2010), s. 76–82.</ref>
 
Nykyisen käsityksen mukaan keskikokoisessa ihmisessä on keskimäärin 200 grammaa bakteereita, lukumäärällisesti mitattuna yhtä paljon kuin ihmissoluja.<ref>Vuento 2019, s. 13.<name="Nimetön-rCun-1"/ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nature.com/news/scientists-bust-myth-that-our-bodies-have-more-bacteria-than-human-cells-1.19136 | Nimeke = Scientists bust myth that our bodies have more bacteria than human cells | Tekijä = Alison Abbott | Ajankohta = 8.1.2016 | Julkaisu = Nature | Viitattu = 17.10.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4991899/ | Nimeke = Revised Estimates for the Number of Human and Bacteria Cells in the Body | Tekijä = Ron Sender,Shai Fuchs, Ron Milo | Ajankohta = 19.8.2016 | Julkaisu = NCBI | Viitattu = 17.10.2019 }}</ref> Vanhemman arvion mukaan ihmisen suolistossa bakteereita elää peräti 1,5 kilogrammaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/paljonko_ihmisessa_on_bakteereja | Nimeke = Paljonko ihmisessä on bakteereja? | Tekijä = | Ajankohta = 30.4.2002| Julkaisu = Tiede | Viitattu = 4.8.2019 }}</ref>
 
Suomalaisten aikuisten ruoansulatuskanavassa esiintyy eniten Firmicutes- ja Bacteroidetes-pääjaksojen mikrobeja. Lajisto vaihtelee eri osissa siten, että suussa ja ruokatorvessa esiintyy etenkin streptokokkeja, mahalaukussa Helicobacter pylori ja ohutsuolessa laktobasilleja, enterokokkeja ja enterobakteereja. [[paksusuoli|Paksusuolessa]] on tavallista enemmän lajeja ja 99 prosenttia ihmisen mikrobimääristä sijaitsee siellä. Paksusuolessa esiintyy etenkin bakteroideja, bifidobakteereita, eubakteereita, Clostridiumia ja grampositiivisia kokkeja.<ref>HAPANMAITOTUOTTEIDEN VAIKUTUS SUOLISTOMIKROBISTOON. Kovanen Katariina, Kandidaatin tutkielma, ,RavitsemustiedeLääketieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto, 2018. https://www3.uef.fi/documents/250436/2016572/Kovanen+Katriina.pdf/9738c074-c59d-4316-82e1-7d4a2cb2ccc4</ref>
Rivi 196:
[[Laktaasi]]n puuttuminen elimistöstä aiheuttaa [[laktoosi]]n eli maitosokerin pilkkoutumattomuutta, mitä kutsutaan [[laktoosi-intoleranssi]]ksi.<ref name="Terveyskirjasto.Duodecim">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00038 | Nimeke = Laktoosi-intoleranssi | Tekijä = Mustajoki, Pertti | Ajankohta = 31.10.2017 | Julkaisu = Terveyskirjasto - Duodecim | Viitattu = 5.11.2018}}</ref> Maitosokeri sitoo suolessa kulkiessaan osmoottisesti aktiivisena [[molekyyli]]nä vettä. Bakteerit pilkkovat edelleen maitosokeria, jolloin syntyy lisää osmoottisesti aktiivisia molekyylejä.<ref name="Duodecim.Ohutsuolen.Toiminta">{{Lehtiviite | www = https://www.duodecimlehti.fi/lehti/1998/11/duo80253 | Otsikko = Ohutsuolen toiminta | Tekijä = Savilahti, Erkki | Julkaisu = Duodecim -lehti | Vuosikerta = 114 | Numero = 11 | Sivut = 1131 | Vuosi = 1998 | Julkaisija = | Doi = | Viitattu = 5.11.2018}}</ref> Tämän seurauksena voi olla osmoottinen ripuli ja kudosten kuivuminen.
 
Bakteerien [[ureaasi]]-entsyymi pilkkoo suoleen tulevaa [[urea]]a [[ammoniakki|ammoniakiksi]], joka on myrkyllistä etenkin [[aivot|aivoille]]. Myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita syntyy myös bakteerien muodostaessa aromaattisista aminohapoista [[fenoli|fenoleja]].
 
Lisäksi bakteerit muodostavat kaasumaisia aineenvaihduntatuotteita, joista syntyy [[suolistokaasu]]a. Suolistokaasu sisältää [[vety]]ä, [[hiilivety]]jä sekä [[rikkivety]]ä, joka antaa suolistokaasulle sen ominaisen hajun. Suurin osa suolistokaasusta imeytyy suolesta verenkiertoon, josta se siirtyy keuhkojen kautta uloshengitysilmaan.
Rivi 202:
=== Taudinaiheuttajina ===
Elimistöön päässeet patogeeniset bakteerit ovat vahingollisia, sillä ne kuluttavat lisääntyessään elimistön tärkeitä ravintoaineita, tuottavat elimistölle haitallisia toksiineja ja aiheuttavat kudos- ja solutuhoa. Patogeenisen bakteerin kykyä ja voimakkuutta aiheuttaa tautia (tartuttamiskykyä) kutsutaan [[virulenssi]]ksi ja virulenssin aikaansaavaa bakteerin ominaisuutta virulenssitekijäksi. Yksi tärkeä virulenssitekijä on bakteerin kyky tunnistaa ja tarttua isännän pintoihin. Moni bakteeri tunkeutuu sen jälkeen isäntäsolun sisään ja aiheuttaa tulehduksen. Elimistöllä on monenlaisia puolustusmekanismeja vahingollisten bakteerien torjumiseksi. Monen bakteeritaudin aiheuttamat vauriot syntyvät isännän reaktioista bakteeriin.<ref>Rhen, Mikael & Kuusela, Pentti & Vaara, Martti (''Mikrobiologia'' 2010), s. 68–75.</ref>
 
Bakteerin tuottama biofilmimuoto saattaa suojata bakteeria immuunijärjestelmän toiminnalta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.duodecimlehti.fi/duo98732|nimeke=Bakteeribiofilmit infektiotaudeissa|julkaisu=www.duodecimlehti.fi|viitattu=2022-03-31}}</ref>.
 
Tunnetuimpia [[Bakteeritauti|bakteeritauteja]] ovat muun muassa [[tuberkuloosi]], [[kolera]], [[tulirokko]], [[pernarutto]], [[jäykkäkouristus]], [[karies]], [[keuhkokuume]] ja [[rutto]].<ref name="BI4">{{BI4|175–176}}</ref>
Rivi 215 ⟶ 217:
 
=== Ruokatuotteiden valmistuksessa ===
Bakteerien aiheuttamaa [[Käyminen|käymistä]] ja [[Maitohappo|maitohapon]] muodostumista käytetään muun muassa [[Hapanmaitotuote|hapanmaitotuotteiden]], juustojen[[juusto]]jen, kestomakkaroidenhapanleivän ja hapanleivänkestomakkaroiden valmistuksessa sekä [[Hapattaminen|hapatettujen]] vihannestenkasvistuotteiden kuten [[hapankaali]]n ja [[suolakurkku]]jen valmistuksessa[[Hapattaminen|hapattamisessa]]. [[Maitohappobakteeri|Maitohappobakteereita]] lisätään elintarvikkeisiin myös terveysvaikutteisista syistä. Niitä voidaan nauttia [[Ihmisen suolisto|suoliston]] bakteeriflooran vahvistamiseksi.<ref name="evira-hyodylliset">[https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/ruokamyrkytykset/yleista-mikrobeista/hyodylliset-mikrobit/ Hyödylliset mikrobit] {{Wayback|1=https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/ruokamyrkytykset/yleista-mikrobeista/hyodylliset-mikrobit/ |päiväys=20161201015939 }}, Evira 7.7.2016</ref>
 
=== Biologisena aseena ===
Rivi 235 ⟶ 237:
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Hedman, Klaus & Heikkinen, Terho & Huovinen, Pentti & Järvinen, Asko & Meri, Seppo & Vaara, Martti (toim.) | Nimeke = Mikrobiologia | Vuosi = 2010 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Duodecim | Suomentaja = | Tunniste = ISBN| Isbn = 978-951-656-256-1 }}
* {{BI5|161}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tiilikainen, Anja S.; Vaara, Martti; Vaheri, Antti (toim.) | Nimeke = Lääketieteellinen mikrobiologia | Vuosi = 1998 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Duodecim | Suomentaja = | Tunniste = ISBN| Isbn = 951-656-007-5 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Vuento, Matti | Nimeke = Bakteerien planeetta | Vuosi = 2019 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus | Suomentaja = | Tunniste = ISBN| Isbn = 978-952-345-043-1 }}
 
=== Viitteet ===
Rivi 245 ⟶ 247:
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Bacteria}}
*[http://www.thl.fi/attachments/Fire/liite_7_bakteerilaakkeet.pdf Bakteerilääkkeet ryhmittäin (Pharmaca Fennica 2009)] {{Wayback|1=http://www.thl.fi/attachments/Fire/liite_7_bakteerilaakkeet.pdf |päiväys=20140906031118 }} (pdf)
* [http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/huolehdi_tarkeista_bakteereistasi Huolehdi tärkeistä bakteereistasi]. Tiede 5/2004.
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Bakteerit”