Yhdyssana

 

Suomen kielessä voidaan muodostaa uusia yhdyssanoja loputtomasti. Yhdyssanat voivat koostua myös useammasta kuin kahdesta sanasta (vuorotyötuntilistakansio, kolmivaihekilowattituntimittari, käsipyyherullajärjestelmä). Tekstin luettavuuden helpottamiseksi kehotetaan korvaamaan kovin moniosaiset yhdyssanat keveämmillä rakenteilla (kansio vuorotyötuntilistoille, vuorotyötuntilistojen kansio tms.).^lähde? Silloin, kun on epävarmuutta siitä, onko kyseessä yhdyssana vai sanaliitto, suositaan yleensä erilleen kirjoittamista, sillä kovin pitkäsanainen teksti voi vaikuttaa ikävältä ja raskaalta.^[3]

Yhdyssanan määriteosa on tavallisimmin nominatiivissa tai genetiivissä. Joistakin sanoista, erityisesti kaikista -nen-loppuisista sanoista sekä muutamista lukusanoista käytetään erityistä yhdyssanamuotoa silloin kun ne esiintyvät yhdys­sanan alkuosana, esimerkiksi ihminen > ihmiskunta, kolme > kolmiosainen.

Joissakin vanhoissa yhdyssanoissa taipuvat sekä perusosa että määriteosa: Uusikaupunki : Uudessakaupungissa, omatunto : omalletunnolleen, vanhapiika : vanhojapiikoja. Tältä osin sukunimien ja paikannimien taivutus eroaa: Isoaho : Isolla-aholla (paikannimi) mutta Isoaho : Isoaholla (sukunimi).

Suomen kielessä paikannimet kirjoitetaan pääsääntöisesti yhteen: Calais’nsalmi, Keltainenmeri, Tyynimeri (mutta Tyyni valtameri). Sama koskee kasvi- ja eläinlajeja: amerikankettukoira, valkopäämerikotka.

Se, kirjoitetaanko jotkin sanat yhteen vai erilleen, voi joskus vaikuttaa merkitykseen huomattavasti. Esimerkiksi äidinkieli on kieli, jonka ihminen on oppinut ensimmäisenä. Sen sijaan äidin kieli voi tarkoittaa mitä tahansa äidin puhumaa kieltä. Kävin juurihoidossa ei tarkoita samaa kuin kävin juuri hoidossa. Nuoren miehen asunto on ikävuosiltaan nuoren miehen asunto, mutta nuorenmiehen asunto on naimattoman miehen asunto, ja nuorenmiehenasunto on naimattomalle miehelle tyypillinen asunto.

Yhdyssanan voi erottaa sanaliitosta muutaman perussäännön avulla:

• Kun peräkkäiset sanat muodostavat merkityskokonaisuuden tai kyseinen sanajono on muuten termimäinen, se on yleensä yhdyssana: kirjakauppa; äidinkieli (vrt. äidin kieli), nuorimies 'naimaton mies' (vrt. nuori mies).
• Puhutussa kielessä pääpaino on vain yhdyssanan alkuosan ensimmäisellä tavulla; muiden osien ensi tavut ovat sivupainollisia. Sanaliiton osat taas lausutaan yhtä painokkaina.
• Yhdyssanan osien keskelle ei voi lisätä tarkentavaa määritettä. Esimerkiksi yhdyssanan talonpoika osien väliin ei voi lisätä adjektiivia, mutta eri asiaa merkitsevän sanaliiton talon poika osien väliin voidaan: talon vanhin poika. Sama koskee yleensä myös liitepartikkeleita: ihmisen ruumiinvoimatkin (ei "ruumiinkin voimat"), talonmieskö (ei "talonko mies").
• Omistusliite tulee mieluummin yhdyssanan kuin sanaliiton loppuun: minun ruumiinvoimani mutta minun ruumiini voimat, meidän talonmiehemme mutta meidän talomme mies (ei mieluusti ”minun ruumiin voimani”, ”meidän talon miehemme”).
• Jos ilmauksen alkuosa on perusmuotoinen substantiivi, kyseessä on yleensä yhdyssana: hygieniatarvike, syntymäpäiväkakku, lentokonemekaanikko.
• Jos ilmauksen alkuosa on erisnimi ja jälkimmäinen on sitä määrittävä substantiivi, kyseessä on yhdyssana: Markus-setä, Nokia-matkapuhelin.
• Jos ilmauksen alkuosa on genetiivissä tai se on adjektiivi, on ilmaus yhdyssana vain, jos sillä on vakiintunut merkitys, joka on toinen kuin vastaavan sanaliiton merkitys. Esimerkiksi sanalla talonmies on eri merkitys kuin sanaliitolla talon mies. Toinen esimerkki tästä on ilmastonmuutos.
• Jos ilmauksen alkuosa ei esiinny itsenäisenä sanana, ilmaus on yhdyssana: ihmisuhri, naistutkimus, epäjärjestys, uutislähetys, yhdyssana.
• Kielten nimet ja oppiarvot ovat sanaliittoja: suomen kieli, filosofian maisteri.

Suomen kielen yhdyssanavirheiden eli niiden erilleen kirjoittamisen usein väitetään johtuvan muun muassa englannin kielen vaikutuksesta, mutta yhdyssanojen kirjoittamisessa on aina ollut horjuntaa, joka vain näkyy nykyään enemmän internetin (m.l. sosiaalinen media) koko kansalle tuomien julkaisumahdollisuuksien takia.^[2]

Yhdyssanat kirjoitetaan pääsääntöisesti yhteen ilman välilyöntiä tai yhdysmerkkiä. Sääntöön on muutamia poikkeuksia:

• Jos alkuosan lopussa ja loppuosan alussa on sama vokaali, osien väliin tulee yhdysmerkki: linja-auto.
• Rinnasteisen yhdyssanan osien väliin tulee yhdysmerkki: parturi-kampaamo.
• Jos yhdyssanan osa on erisnimi, se erotetaan muista osista yhdysmerkillä: Markus-setä, Windows-käyttöjärjestelmä, Etelä-Jemen, natsi-Saksa.
• Paikannimiin ei kuitenkaan kirjoiteta yhdysmerkkiä: Amazonjoki, Olymposvuori.
• Numerot, kirjaimet, lyhenteet ja muut vastaavat erotetaan yhdysmerkillä: 50-vuotisjuhla, C-vitamiini. (Huom. 50 vuotta ei ole yhdyssana.)
• Yhdysmerkkiä voidaan käyttää selvyyden vuoksi silloin, jos yhdyssanan osana on vierassana, joka on hankalasti hahmottuva tai jonka arvellaan olevan lukijalle tuntematon: par-tulos, šiatsu-ilta. Selvyyssyistä yhdysmerkkiä voidaan käyttää myös muissa tapauksissa (vrt. lähiöinä ja lähi-öinä), mutta yleensä nämä ovat ilmaistavissa toisin (esim. tulevina öinä).
• Jos yhdyssanan osana on sanaliitto, se erotetaan yhdysmerkillä ja lisäksi yhdysmerkin ja sanaliiton väliin jätetään välilyönti: Rolling Stones -yhtye, avaimet käteen -toimitus, Pohjois- São Tomé ja Príncipe. Yhdysmerkkiä ei eroteta sanasta, johon se on liitetty: Rolling Stones -yhtye.

• Yhdysnimi

• Vesikansa, Jouko: ”Yhdyssanat”, Nykysuomen sanavarat, s. 213–258. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-10969-X