Wismar

Wismar sai kaupunginoikeudet vuonna 1229 ja joutui Mecklenburgin haltuun 1301. Vuonna 1259 Wismar teki sopimuksen Lyypekin ja Rostockin kanssa tarkoituksena puolustautua Itämeren merirosvoja vastaan. Tästä sopimuksesta kehittyi hansaliitto. Wismar oli 1200- ja 1300-luvulla kukoistava hansakaupunki, jossa oli merkittäviä villatehtaita. Vaikka musta surma tappoi vuonna 1376 noin 10 000 asukasta, kaupunki säilyi melko vauraana aina 1500-luvulla asti.

Westfalenin rauhassa Wismar siirtyi Ruotsin omistukseen (Ruotsin Wismar). Wismarista tuli vuonna 1653 Ruotsin Saksan alueiden korkeimman tuomioistuimen paikka. Ruotsi myi kaupungin Mecklenburgille vuonna 1803 sadan vuoden takaisinlunastusoikeudella. Tämän epävarman tilanteen takia Wismar ei osallistunut Mecklenburgin valtiopäiville ennen kuin vuonna 1897. Wismarilla on edelleen joitain jäänteitä vanhasta vapaudestaan, kuten lupa liehuttaa omaa lippua.

Keskellä vanhaa kaupunkia sijaitsee valtava tori. Noin 10 000 neliömetrin laajuinen tori on Saksan suurin ja sen reunoilla on tyylikkäitä rakennuksia tyyliltään 1300-luvun Pohjois-Saksan gotiikasta 1800-luvun uusromaanisiin. Torin keskipiste on Wasserkunst, koristeellinen takorautainen kaivo, joka tuotiin Hollannista vuonna 1602. Aukion pohjoislaidalla on uusklassinen kaupungintalo. Toinen huomattava rakennus torilla on vanha gotiikkaa edustava varastotalo Alter Schwede (Vanha ruotsalainen).

Mariankirkon (Marienkirche) 80 metriä korkea torni on ainoa jäänne 1200-luvulla rakennetusta alkuperäisestä tiiligotiikkarakennuksesta. Se kärsi pahasti toisessa maailmansodassa ja Saksan demokraattisen tasavallan hallitus tuhosi sen lopullisesti 1960-luvulla.

Nikolainkirkkoa (Nikolaikirche), 1381–1460, korkeine holvauksine pidetään Mariankirkon kanssa hyvänä esimerkkinä siitä, miten Lyypekin suurempi Pyhän Marian kirkko on vaikuttanut pohjoisten maakuntien kirkkorakennuksiin.

Ristinmuotoinen Pyhän Yrjänän kirkko (Georgenkirche) on 1200-luvun ensimmäiseltä puoliskolta ja se tuhoutui täysin toisessa maailmansodassa. Kirkko uudelleenrakennettiin 1990-luvulla.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wismar Wikimedia Commonsissa

• Kaupungin kotisivut (saksaksi)
• Stralsund ja Wismar UNESCOn sivuilla (englanniksi) (ranskaksi)

 

Unescon maailmanperintökohteet Saksassa

• Aachenin tuomiokirkko
• Alppien paalutalot
• Augustusburg ja Falkenlust
• Bamberg
• Bauhaus-kohteet Weimarissa ja Dessaussa
• Bayreuthin oopperatalo
• Bergpark Wilhelmshöhe
• Berliinin modernistiset asuinalueet
• Corveyn luostari
• Darmstädter Künstlerkolonie Mathildenhöhe
• Dessau-Wörlitzin puutarha
• Fagus-Werk
• Hedeby ja Danevirke
• Hildesheimin tuomiokirkko ja Mikaelinkirkko
• Karpaattien ja Saksan pyökkimetsät
• Kaupungintalo ja Rolandin patsas Bremenin torilla
• Keski-Reinin laakson yläosa
• Kölnin tuomiokirkko
• Le Corbusierin arkkitehtoniset työt
• Lorschin luostari
• Luther-muistomerkit Eislebenissä ja Wittenbergissä
• Lyypekki
• Maulbronnin luostari
• Messelin kaivoksen fossiilialue
• Museumsinsel Berliinissä
• Muskaunpuisto (jaettu Puolan kanssa)
• Naumburgin katedraali
• Quedlinburg
• Rammelsbergin kaivokset, Goslar ja Ylä-Harzin vesihuoltojärjestelmä
• Regensburg
• Reichenaun luostarisaari
• Roomalaiset monumentit, tuomiokirkko ja Liebfrauen-kirkko Trierissä
• Rooman rajalinjat (jaettu Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa)
• Sanssouci, Neues Palais, Charlottenburgin linna
• Speicherstadt ja Kontorhausviertel Hampurissa
• Speyerin tuomiokirkko
• Stralsund ja Wismar
• Vattimeri (jaettu Alankomaiden ja Tanskan kanssa)
• Völklingenin rautaruukki
• Wartburgin linna
• Weimar
• Wiesin pyhiinvaelluskirkko
• Würzburgin linna
• Zollvereinin hiilikaivokset Essenissä