William Laud
William Laud (7. lokakuuta 1573 – 10. tammikuuta 1645) oli Canterburyn arkkipiispa vuosina 1633–1645. Hän vastusti radikaalia puritanismia ja antoi tukensa kuningas Kaarle I:lle, minkä vuoksi hänet teloitettiin ensimmäisessä Englannin sisällissodassa 1645.[1] Hän on pyhimys Englannin kirkossa ja Yhdysvaltain episkopaalikirkossa ja hänen muistopäivänsä on 10. tammikuuta. Hänet on haudattu St John's Collegeen, Oxfordiin.
Kirkollisissa viroissa Laud toimi Bathin ja Wellsin piispana 1626–1628, Saint David'sin piispana 1628–1633 ja Lontoon piispana 1628–1633. Vuonna 1630 hänet valittiin kansleriksi Oxfordin yliopistoon, jonne hän perusti nimeään kantavan arabian kielen oppituolin. Hän oli Dublinin yliopiston viides kansleri 1633–1645. Arkkipiispana suvaitsemattoman Laudin vallankäytön väline oli korkea komissio, joka valvoi anglikaanisen kirkon jumalanpalveluksia ja pappeja[2].
Oxfordin liikkeen vaikutuksesta Laudin teokset julkaistiin 1800-luvulla uudelleen osana julkaisusarjaa Library of Anglo-Catholic Theology.[3]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Salonen, Lippo & Salonen, Sirkka (suom.) & Väänänen, Juha (toim.): ”Laud, William”, Kuka teki mitä, The Mitchell Beazley kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos, s. 149. (Alkuteos Howat, Gerald & Wallis, Frank (toim.): Who Did What? Mitchell Beazley Illustrated Biographical Dictionary. Mitchell Beazley 1985) Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1986. ISBN 951-643-251-4
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 13. Uskonsodat, s. 372. WSOY. ISBN 951-0-09741-1
- ↑ Library of Anglo-Catholic Theology Project Canterbury
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta William Laud Wikimedia Commonsissa