Wille Rydman

Rydman opiskeli Helsingin yliopistossa yleistä valtio-oppia ja on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Tutkinnon hän suoritti kahdessa vuodessa vuosina 2006–2008.^[9]

 

Vuosina 2007–2009 Rydman toimi ensiksi Marja Tiuran ja sittemmin Sampsa Katajan eduskunta-avustajana. Kokoomusnuorten puheenjohtajana hän toimi kaksivuotiskauden 2010–2011. Vuodet 2012–2013 Rydman työskenteli koordinaattorina Libera-säätiössä ja vuonna 2014 konsulttina Innolink Group Oy:ssä. Syksyllä 2014 hän siirtyi kokoomuksen kansainvälisten asioiden sihteeriksi,^[1] missä tehtävässä hän toimi kansanedustajaksi valintaansa asti.

Eduskuntavaaleissa 2015 Rydman valittiin eduskuntaan toisella yrittämällä 4 524 äänellä ja eduskuntavaaleissa 2019 hänet valittiin jatkokaudelle 5 910 äänellä.^[10][11] Hänet valittiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseneksi ja hallintovaliokunnan varajäseneksi.^[1] Helsingin kaupunginvaltuustoon Rydman valittiin vuoden 2012 kunnallisvaaleissa 2 241 äänellä^[5], uudelleen vuoden 2017 kunnallisvaaleissa 3 467 äänellä^[12] ja jälleen vuoden 2021 kunnallisvaaleissa 3 816 äänellä, mikä oli kolmanneksi eniten kokoomuksen listalla.^[13]

Rydman toimi Helsingin opetuslautakunnan jäsenenä vuodet 2009–2015, joista varapuheenjohtajana 2013–2015. Helsingin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana hän toimi 2015–2017. Rydman oli Helsingin kaupunginorkesterin johtokunnan puheenjohtaja vuosina 2013–2017, Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja vuosina 2015–2019 sekä Helen Oy:n (entinen Helsingin Energia) hallituksen varapuheenjohtaja^[14] ja Helsingin kaupunginhallituksen jäsen vuosina 2017–2021.^[15] Rydman oli Helsingin kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja vuosina 2021–2022^[16], Helsingin Sataman hallituksen puheenjohtaja vuonna 2022,^[15] Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston jäsen vuosina 2015–2022,^[15] Finnvera Oyj:n hallintoneuvoston jäsen vuosina 2019–2023^[17] sekä Suomen Kansallisoopperan ja -baletin hallituksen^[15] ja Pohjoismaiden Investointipankin tarkastusvaliokunnan jäsen vuosina 2019–2022.^[15]

Tammikuussa 2023 Rydman erosi kokoomuksesta ja siirtyi perussuomalaisiin.^[7] Rydmanin mukaan perussuomalaiset on vuodesta 2017 lähtien kehittynyt Jussi Halla-ahon ja Riikka Purran aikana sellaiseen suuntaan, jota hänen on luontevaa kannattaa.^[18] Eduskuntavaaleissa 2023 Rydman valittiin perussuomalaisten listoilta kolmannelle kaudelleen kansanedustajana Helsingin vaalipiiristä 3 919 äänellä.^[19]

Helsingin Sanomien vuonna 2015 teettämän selvityksen mukaan Rydman oli tuolloin eduskuntaan valituista kansanedustajista oikeistolaisin yhdessä Elina Valtosen kanssa.^[20] Rydman on kuvannut itseään konservatiiviksi^[21] tai liberaalikonservatiiviksi.^[22]

Rydman on ollut julkisuudessa etenkin tiukkojen maahanmuuttonäkemystensä vuoksi.^[23] Rydmanin mukaan ”maahanmuuttopolitiikan pitää tapahtua vastaanottajamaan ehdoilla. Suomen eikä minkään muunkaan maan tule vastaanottaa enempää maahanmuuttajia kuin mitä se pystyy menestyksellisesti sopeuttamaan omaan yhteiskuntaansa – sen kieleen, tapoihin ja lakeihin. Hyvää tarkoittavat monikulttuurisuusprojektit ovat osoittautuneet vahingollisiksi sekä vastaanottajamaille että maahanmuuttajille itselleen, kun sopeutuminen uuteen kotimaahan on niiden myötä hidastunut.”^[24]

Talouspolitiikassa Rydman on arvostellut poliitikkoja siitä, että nämä syyttävät markkinataloutta omista virheistään.^[25] Valtion velkaantumista hän on arvostellut voimakkaasti. Suomen valtion alkaessa uudelleen velkaantua vuonna 2009 Rydman vaati menojen leikkaamista velkaantumisen sijaan. Rydmanin mukaan velkarahalla eläminen on nykyisen hyvinvoinnin maksattamista tulevien sukupolvien työllä ja paras puolustus hyvinvoinnille on ensisijaisesti kilpailukyvystä huolehtiminen.^[26]

Joulukuussa 2019 nuori kertoi häirinnästä Kokoomuksen varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitielle. Talvitie ohjasi ottamaan yhteyttä poliisiin tai häirintäyhdyshenkilöön.^[27] Toukokuussa 2020 nettikeskustelussa muutkin kokoomusnuoret kertoivat samankaltaisista kokemuksista.^[28] Kokoomuksen Helsingin piirin toiminnanjohtaja Hanna Hämäläinen keskusteli väitteistä Rydmanin kanssa, joka kiisti ne.^[29] Nuori kertoi ahdistelusta Nuorten Exit ry:n keskustelupalvelussa, joka välitti tiedon poliisille. Tapaus eteni Keskusrikospoliisin esiselvitykseen, jonka perusteella ei ollut aihetta rikostutkintaan.^[28] Rydman kertoi Hämäläiselle poliisin selvittäneen yksityiselämäänsä liittyvää tapahtumaa, joka ei antanut aihetta rikostutkintaan ja selvityksen olleen salainen.^[29]

Kesäkuussa 2022 Helsingin Sanomat julkaisi Keskusrikospoliisin selvityksestä artikkelin ja haastatteli asiaan liittyneitä nuoria naisia.^[30] Naisten poliisille kertoman mukaan Rydman oli mm. tarjonnut alaikäisille alkoholia, kutsunut heitä kotiinsa ja kähminyt heitä.^[31][30][32] Artikkelista kokoomusjohdolle selvisi epäilyjen koskeneen useampia henkilöitä kuin mitä Rydman oli antanut ymmärtää ja, että esiselvitys olisi ollut saatavilla kesäkuusta 2020 alkaen.^[28] Epäilyjen ja oleellisten asioiden kertomatta jättämisen vuoksi Rydman menetti puolueen ja eduskuntaryhmän luottamuksen.^[33] Tämän seurauksena hän erosi eduskuntaryhmästä ja valiokuntapaikoiltaan lukuun ottamatta hallintovaliokunnan varajäsenyyttä.^[34] Hän myös erosi Kokoomuksen valtuustoryhmästä ja luottamustehtävistä Helsingissä.^[35]

Rydmanin mukaan Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotut asiat eivät pitäneet paikkaansa, ja hän jätti tutkintapyynnön Helsingin Sanomia ja osaa haastatelluista koskien. Tutkintapyynnön perusteella aloitettiin esitutkinta nimikkeinään törkeä kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.^[36] Poliisi myös puhutti artikkelin perusteella kahta naista ja käynnisti toisen esitutkinnan täysi-ikäiseen henkilöön kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Tämän esitutkinnan perusteella ei ollut todennäköisiä syitä syyllisyyden tueksi.^[37] Elokuussa Rydman toivoi paluuta kokoomuksen eduskuntaryhmään, mutta hänellä ei ollut luottamusta. Rydman perusti oman yhden hengen eduskuntaryhmän.^[38] Joulukuussa hän pyysi paluuta uudestaan, mutta kokoomuksen kannalta tilanne ei ollut muuttunut.^[39]

Tammikuussa 2023 Rydman erosi kokoomuksesta ja liittyi perussuomalaisiin.^[40] Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan syyttämättäjättämispäätös ratkaisi Rydmanin pääsyn perussuomalaisiin.^[41] Helmikuussa 2023 Rydman julkaisi kirjan Salaisuus, jota ei ollut: poikkeusvuosien ja erään sepitteen lyhyt historia, jossa hän kertoi oman näkemyksensä tapahtumien kulusta. Oskari Onninen määritteli Ylioppilaslehdessä julkaistussa arviossaan kirjan autofiktioksi ja kuuluvan suomalaisen uhriutuvan minäkirjallisuuden kaanoniin Koko Hubaran ja Timo Hännikäisen väliin.^[42] Keskusrikospoliisi teki kirjasta tutkintapyynnön sen selvittämiseksi, onko siinä salassa pidettäviä tietoja.^[43] Poliisilaitos esitti syyttäjälle esitutkinnan tekemättä jättämistä, koska piti mahdollista oikeudenkäyntiä tai rangaistusta kohtuuttomina tai tarkoituksettomina ottaen huomioon jo tulleet muut seuraukset.^[44] Keskeinen perustelu oli se, että nainen olisi itse kertonut asiasta aiemmin julkisuudessa, mutta nainen ei kuitenkaan ole koskaan julkisuudessa puhunut seksuaalirikoksesta. Syyttäjä Katri Veran hankki asiassa lisäselvityksiä saatuaan asiasta tiedon tiedotusvälineiden kautta.^[45] Hän päätti jättää esitutkinnan tekemättä, mutta marraskuussa 2023 apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kumosi päätöksen ja määräsi poliisin suorittamaan asiassa esitutkinnan.^[46]

Kesäkuussa 2024 syyttäjä ilmoitti päätyneensä Helsingin Sanomien toimittajien osalta syyttämättäjättämiseen, koska tiedot oli tarpeen julkaista yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi, hyväksyttävän rajaa ei yritetty selvästi, lehti oli yrittänyt varmistaa tietojen oikeellisuuden. Myöskään juttuun haastatellut naiset eivät saaneet syytteitä. Helsingin Sanomien haastatteleman Rydmanin ex-puolison osalta sekä Rydmanin salassapitorikosepäilyn osalta syyttäjä päätyi myös syyttämättäjättämiseen, koska epäillyt rikokset olivat vähäisiä. Rydmania epäiltiin myös törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja törkeästä kunnianloukkauksesta, ja näissä päädyttiin syyttämättäjättämiseen, koska syyllisyyden tueksi ei löytynyt todennäköisiä syitä.^[47][48]

Päätöksen jälkeen oppositiopuoleet vasemmistoliitto, SDP ja vihreät jättivät välikysymyksen perusteenaan se, että Rydman ei ole myöntänyt toimineensa väärin vaan on ministerin arvovallalla hyökännyt julkisesti mediaa ja toiminnastaan kertoneita naisia vastaan.^[49] Keskusta teki hallituksen luottamuksesta oman välikysymyksensä ja kertoi äänestävänsä Rydmanin luottamusta vastaan.^[50] Hallituspuolueista kokoomuksen pääministeri Petteri Orpo ja RKP:n uusi puheenjohtaja Anders Adlercreutz puolestaan totesivat, että Rydman ei voisi toimia heidän puolueensa ministerinä, mutta äänestävät hallituksen puolesta.^[51][52] Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan Rydmanilla on perussuomalaisten luottamus ministerinä.^[53] Sekä hallitus että Rydman saivat luottamusäänestyksissä luottamuksen äänillä 92–76.^[54]

Vuoden 2023 heinäkuussa julkisuuteen ilmestyi Rydmanin vuonna 2016 lähettämiä yksityisviestejä silloiselle seurustelukumppanilleen Amanda Blickille, joissa Rydman käyttää toistuvasti rasistista kieltä. Viestien lähettämisen aikaan Rydman oli 30-vuotias kansanedustaja. Viesteissä Rydman muun muassa rinnasti itsensä natseihin ja nimitteli ulkomaalaistaustaisia ihmisiä rasistisin sanankääntein. Yhdessä viestissä Blick kertoi Rydmanille, että jos hän saisi lapsen, hän haluaisi lapselle heprealaisen nimen, kuten Immanuel. Rydman vastaa tähän: ”Me natsit ei oikein tykätä semmoisista jutskujutuista.” Toisessa viestissä Rydman harmitteli sitä, että Saksa on päästänyt natsimonumenttinsa rapistumaan. Muihin ihmisiin kohdistuvissa rasistisissa viesteissä Rydman muun muassa nimitteli Lähi-idästä kotoisin olevia ”apinoiksi” ja ”aavikkoapinoiksi”. Rydman pohti ruskeiden silmiensä värin periytyvyyttä ja totesi: ”Vaikka lisääntyisin pikimustan Nigerian neekerin kanssa, niin lapsella olisi silti 26% chanssi saada vihreät silmät.”^[55][56]

Rydmanin puheista uutisoitiin kansainvälisesti. Niistä uutisoi muun muassa yhdysvaltalainen Politico-lehti, kansainvälinen Euronews, saksalainen Süddeutsche Zeitung, ruotsalaiset Svenska Dagbladet, Expressen ja Aftonbladet, virolainen Postimees sekä espanjalainen El Diario.^[57]

Wille Rydman kuuluu Rydmanien sukuun. Rydmanin isä oli suomalaisen tiedevalistuksen vaikuttaja Jan Rydman. Wille Rydmanin isoisä on säveltäjä Kari Rydman.^[58]

Teini-ikäiseksi asti Rydman suunnitteli itsekin ryhtyvänsä säveltäjäksi. Hän lauloi Cantores Minores -poikakuorossa ja opiskeli Sibelius-Akatemiassa musiikin teoriaa sekä Helsingin konservatoriossa teoriaa ja poikkihuilun soittoa.^[59] Hän myös sävelsi klassista musiikkia.^[60] Marraskuussa 2010 Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri esitti Rydmanin säveltämän Aino-sinfonian.^[61]

• Rydman, Wille: Unelmasta painajaiseksi? – Kuinka hyvinvointivaltio syö itse itsensä. (Polemia-sarja nro 90) Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS), 2013. ISBN 978-952-5801-83-5 Teoksen verkkoversio (PDF).
• Wille Rydman: Salaisuus, jota ei ollut: poikkeusvuosien ja erään sepitteen lyhyt historia. Helsinki: Vapauden vaalijat ry, 2023. ISBN 978-952-94-7440-0 Teoksen verkkoversio (pdf).

•   Sitaatteja aiheesta Wille Rydman Wikisitaateissa
• Wille Rydman Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Wille Rydmanin kotisivut
• Yle: Seuraa kansanedustajaasi: Wille Rydman (ps.)
• Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenet: Wille Rydman (Arkistoitu – Internet Archive)