Wilh. Schauman

Yhtiö perustettiin 1911 Wilhelm Schaumanin kuoleman jälkeen jatkamaan hänen omistamisensa yritysten toimintaa. Näihin kuului sahoja, Jyväskylän vaneritehdas sekä sokeri- ja sikuritehtaat Pietarsaaressa. Schaumanin vanerinvalmistus oli alusta lähtien hyvin kannattavaa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vanerin vienti Venäjältä ja Baltiasta länteen oli loppunut. Suomi oli ainoa Euroopan maa joka pystyi viemään merkittäviä määriä vaneria ja jolla oli myös riittävästi vanerin raaka-aineena tarvittavaa rauduskoivua. Schauman perusti toisen vaneritehtaan Savonlinnaan 1921 ja osti Joensuussa toimineen Itä-Suomen Faneeritehdas Oy:n vaneritehtaan 1924. Yhtiön vanerituotanto nousi vuoden 1913 5 000 kuutiometristä vuonna 1928 jo 31 000 kuutiometriin.

Schauman rakensi myös 1934 sulfiittiselluloosatehtaan Pietarsaareen Alholmaan. Vuonna 1935 tuotannon aloittanut tehdas kuului erilliselle yhtiölle nimeltä Ab Jakobstads Cellulosa-Pietarsaaren Selluloosa Oy joka liitettiin 1960 osaksi Schaumania.

Sokerinvalmistuksesta luovuttiin 1919 kun Pietarsaaren sokeritehtaasta tuli osa samana vuonna perustettua Oy Suomen Sokeri Ab:tä. Sikurin valmistus jatkui kannattavana mutta sotavuosia lukuun ottamatta pienimuotoisena aina vuoteen 1960 saakka ja viimeinen sikurierä myytiin varastosta syyskuussa 1964.

Schauman alkoi 1950- ja 1960-luvuilla valmistaa myös puukuitulevyjä ja lastulevyjä. Uusi puukuitulevytehdas aloitti toimintansa Savonlinnassa 1954. Jyväskylän lastulevytehdas avattiin 1958, Viialan levytehdas ostettiin 1962 Viiala Oy:ltä ja vuonna 1969 perustettiin lastulevytehdas myös Joensuuhun. 1960-luvun alussa perustettiin Pietarsaareen myös sulfaattiselluloosatehdas, paperitehdas ja paperisäkkejä valmistanut Wisapakin tehdas. 1970-luvun alussa Schauman oli jo Suomen suurin markkinasellun valmistaja ja Pietarsaaren paperisäkkitehdas oli Suomen suurin. Schauman hankki myös CrafSacin säkkitehtaan Rouenista Ranskasta 1969. Schaumanilla oli myös rakennuspuusepänteollisuutta ja se omisti vuodesta 1971 pietarsaarelaisen, suuria Swan-purjeveneitä valmistaneen Nautorin veneveistämön.

Vuonna 1980 Schauman osti Asko-yhtymä Oy:ltä Fennia-Fanerin entiset vaneritehtaat Lahdessa ja Vammalassa. 1983 Schauman osti Antti Aarnion Palkkiyhtymältä 1960-luvulla perustetut Ristiinan Pelloksen ja Kiteen Puhoksen lastulevy- ja vaneritehtaat.

Schauman oli Helsingin pörssin päälistalla vuosina 1949-1988^[1]. Yhtiö fuusioitiin 1988 Kymmene-konserniin ja vuodesta 1996 se on ollut osa UPM-Kymmene konsernia.

• 1945–1947 Edvard Hanell
• 1947–1951 Carl-Gustaf Londen
• 1951–1968 Uno Savola
• 1969–1988 Gay Ehrnrooth

• Fennia Faneri

• Per Schybergson: Vuorineuvos Bruno Krook (1883–1954). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Janne Haikari: Vuorineuvos Uno Savola (1904–1968). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

• Per Schybergson: Juuret metsässä. Schauman 1883–1983 I–II. Helsinki 1983. ISBN 951-99452-3-7.