Vojatšu
Vojatšu[1] (ven. Надво́ицы, Nadvoitsy) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Segežan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Vienanmeren–Itämeren kanavan reittiin kuuluvan Voitskoje-järven rannalla 22 kilometriä Segežasta pohjoiseen.[2] Taajamassa on 9 100 ja kunnassa 10 500 asukasta (vuonna 2011)[3].
| Vojatšu Надвоицы, Nadvoitsy |
|
|---|---|
 Vojatšunkoski. |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Vojatšu |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Segežan piiri |
| Ensimmäinen maininta | 1620 |
| Kaupunkimaiseksi taajamaksi | 1942 |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kaupunkimainen taajama |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunkikunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 105,6 km² |
| Väkiluku (2011) | 10 500 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Maantiede ja asutus
muokkaaVojatšun kaupunkikunnan pinta-ala on 105,6 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu lännessä, pohjoisessa ja koillisessa Segežan piirin Idelin sekä kaakossa ja etelässä Valdain maalaiskuntiin[4]. Pinta-alasta suurin osa on metsää[5].
Kunta sijaitsee Äänisen ja Vienanmeren vedenjakajan matalimmassa kohdassa Uikujärven alangolla[6]. Suurimmat järvet ovat Uikujärvi, Ontajoen tekojärvi, Voitskoje, Šobozero ja Selgozero. Jokia ovat Ala-Uikujoki, Ontajoki (ven. Onda) ja Šoba.[7] Hyötykaivannaisiin kuuluvat amfiboliitti, kulta, hiekka ja sora[8].
Vojatšun taajamaan luetaan virallisesti myös Verhnin, Vienameren-Itämeren kanavan 10. sulun ja Vojatšun sataman asutukset sekä Kamennyi Borin kylä. Niiden lisäksi kuntaan kuuluvat Dubrovan (ven. Dubrovo) ja Vojatšun kylät. Toiseksi suurin asutuskeskus on noin 850 asukkaan Kamennyi Bor.[3] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 85 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 5 % valkovenäläisiä, 3 % ukrainalaisia ja 2 % karjalaisia[9]. Dubrovan lähellä on joukko puutarhapalsta-alueita[10].
Asukasluvun kehitys
| 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 | 2010 |
|---|---|---|---|---|---|
| 10 503[11] | 10 973[12] | 10 655[13] | 11 514[14] | 11 073[15] | 8 372[16] |
Historia
muokkaaSolovetskin luostarin omistuksiin kuulunut Vojatšun kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1620[2]. Se on saanut nimensä ”ulvovasta” Vojatšunkoskesta (ven. Voitski padun, aikaisemmin Vojets). Vuonna 1647 kylässä oli kirkko ja 26 taloa.[17] 1700-luvulla seudulla toimi kulta- ja kuparikaivos. Vuonna 1916 rakennettiin Vojatšun kautta kulkeva Muurmannin rata.[2]
Vojatšu kuului vuoteen 1920 saakka Arkangelin läänin Kemin kihlakunnan Laapinan volostiin eli kuntaan[17]. Vuonna 1905 siellä oli 53 taloa, kirkko, koulu ja 292 asukasta[18]. 1920-luvulla Vojatšu oli Kemin kihlakuntaan kuulunut volosti,[19] kunnes vuonna 1927 perustettiin Segežan ja välillä Sorokan[20] piiriin kuulunut Vojatšun kyläneuvosto. Vuonna 1926 Vojatšun kylässä oli 455 ja Vojatšun asemalla lähes 300 asukasta, joista valtaosa oli venäläisiä. Kyläneuvostoon kuului yksi karjalaisten asuttama kylä, Ontajoen varrella sijainnut Kiirasjärvi (Kirasozero).[21]
Vuosina 1929–1930 Vojatšussa sijaitsi Solovetskin vankileirin osasto. Vuonna 1930 perustettiin Vojatšun metsäteollisuuspiiri. 1930-luvun alussa vankityövoimalla rakennettiin kunnan läpi kulkeva Vienanmeren–Itämeren kanava.[2] Ala-Uikujoki padottiin Vojatšun kylän luona ja Uikujärven pintaa nostettiin 6,5 metriä. Paikkakunnalle oli sijoitettu enimmillään 20 000 vankia.[17] Vojatšu sai kaupunkimaisen taajaman statuksen vuonna 1942. Vuonna 1954 sinne rakennettiin Vojatšun alumiinitehdas,[2] joka nykyään kuuluu RUSAL-konserniin.
Liikenne, talous ja palvelut
muokkaaTaajaman kautta kulkee Muurmannin rata, jolla on Vojatšun asema. Sen länsipuolitse kulkee Pietarin ja Murmanskin välinen valtatie M18, jolle on maantieyhteys. Linja-autoliikenne suuntautuu pohjoiseen Belomorskiin ja Vienan Kemiin, länteen Kostamukseen sekä etelään Segežaan, Karhumäkeen ja Petroskoihin. Kunnan sisällä on neljä linja-autoreittiä. Vienanmeren-Itämeren kanavan varrella on tavarasatama.[22]
Vojatšun tärkein yritys on alumiinitehdas,[17] joka tuottaa raaka-alumiinia ja silumiinia[2]. Taajamassa on myös betonirakennetehdas ja sen lähistöllä louhitaan rakennuskiveä. Ontajoella toimii vesivoimalaitos.[23] Vojatšun satamassa ja Verhnissä on yhteensä noin 2 000 hengen vankisiirtolat, joista jälkimmäinen toimii tuberkuloosiparantolana[24].
Kunnassa toimii kaksi keskikoulua, erityiskoulu ja taidekoulu. Kulttuurilaitoksia ovat kaksi kulttuuritaloa ja neljä kirjastoa. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat piirisairaala, poliklinikka, lastenkoti ja sosiaalipalvelukeskus.[25]
Nähtävyydet ja matkailu
muokkaaKunnan alueelta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Vojatšun kylän vanhat asuin- ja talousrakennukset, Vienanmeren-Itämeren kanavan rakennelmat sekä NKVD:n hallintorakennus nykyisellä vankila-alueella. Historiallisia kohteita ovat 1700-luvulta peräisin oleva Vojatšun kuparikaivos sekä Venäjän kansalaissodan ja toisen maailmansodan muistomerkit.[26]
Majoitusta tarjoaa 66-paikkainen hotelli Sever. Taajamassa on ravintola, kaksi kahvilaa ja ruokaloita.[27]
Lähteet
muokkaa- Generalnyi plan Nadvoitskogo gorodskogo poselenija Segežskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme fgis.minregion.ru. Viitattu 1.2.2014. (venäjäksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 154. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2
- ↑ a b c d e f Karelija: entsiklopedija, tom 2, s. 257. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4
- ↑ a b c Generalnyi plan, s. 3.
- ↑ Generalnyi plan, s. 9.
- ↑ Generalnyi plan, s. 65.
- ↑ Generalnyi plan, s. 11.
- ↑ Generalnyi plan, s. 14.
- ↑ Generalnyi plan, s. 15.
- ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 20.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 39.
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. demoscope.ru. Viitattu 2.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. demoscope.ru. Viitattu 2.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. demoscope.ru. Viitattu 2.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. demoscope.ru. Viitattu 2.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. demoscope.ru. Viitattu 2.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 2.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Otdyh v Karelii: Nadvoitsy ticrk.ru. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 1.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Spisok naseljonnyh mest Arhangelskoi gubernii k 1905 godu, s. 184–185. Arhangelsk: Arhangelski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
- ↑ Härkönen, Iivo (toim.): Karjalan kirja, s. 830, 842. Porvoo–Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1932.
- ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 21. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
- ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 36. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
- ↑ Generalnyi plan, s. 25–25.
- ↑ Generalnyi plan, s. 44.
- ↑ Generalnyi plan, s. 34.
- ↑ Generalnyi plan, s. 28–30.
- ↑ Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Viitattu 1.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 31–32.
Aiheesta muualla
muokkaa- Vojatšun kunnan sivusto (venäjäksi)
- Vojatšu Karjalan tasavallan matkailusivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
| Vienan Karjala |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aunuksen Karjala |
|