Vartiokylä

Vartiokylän alkuperäinen ruotsinkielinen nimi Botby johtuu todennäköisesti vanhasta ruotsalaisesta miehennimestä Bote. Eräissä vanhoissa asiakirjoissa kylän nimi on kuitenkin satunnaisesti esiintynyt myös muodossa Boteby (1543), Böteby (1544) tai Bååteby (1566), mikä todennäköisesti on pelkkä kirjoitusvirhe, mutta se on saanut jotkut tutkijat olettamaan, että nimi johtuisi vartiotulta tarkoittavasta sanasta böte ja viittaisi täten alueella sijaitsevaan Vartiokylän linnavuoreen. Tämän vuoksi alueen suomenkieliseksi nimeksi vahvistettiin vuonna 1946 Vartiokylä^[2]. Aikaisemmin se samoin kuin siellä sijaitseva Puotilan kartanokin oli tunnettu suomeksi nimellä Puotinkylä, mihin nykyisinkin viittaavat Puotinharjun ja Puotilan osa-alueiden nimet.

Botby kuuluu Helsingin pitäjän vanhimpiin, jo keskiajalla asutettuihin kyliin. Vuonna 1765 toimitetussa isossajaossa kylä jaettiin kuuteen maakirjataloon, joista Rååns, Klafvis ja Domars olivat jo sitä ennen muodostaneet Botbyn kartanon. 1910-luvulta lähtien myös Vartiokylän tienoille alkoi syntyä Helsingin itäistä esikaupunkiasutusta. Lähinnä Kulosaaren ja Herttoniemen seutujen huvila-asutukseen liittyen perustettiin vuonna 1917 Botby Gods Aktiebolag, joka osti samana vuonna Botbyn kartanon. Senaatin julistettua Botbyn eli Puodinkylän taajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1917 kartanoon kuuluneet tilat yhdistettiin Botby Villasamhälle -nimiseksi tilaksi vuonna 1920 ja sen alueille alettiin suunnitella huvilakaupunkia. Ensimmäiseksi huvila-asutusta syntyi Marjaniemen alueelle, ja vuonna 1925 asutus järjestäytyi Oy Marjaniemen Huvilayhdyskunnaksi, jonka toimesta laadittiin rakennusjärjestys vuonna 1926. Puodinkylän kartanon muilla alueilla palstoitus pääsi vauhtiin vuosina 1925–1927, ja vuoteen 1936 mennessä oli koko Botby Villasamhälle -tilan maat palstoitettu asuntotiloiksi. Helsingin kaupunki osti Puodinkylän kartanon kantatilan rakennuksineen vuonna 1933.^[3]

Vartiokylä liitettiin Helsinkiin Helsingin maalaiskunnasta vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa. Alueelle on vuodesta 1949 lähtien vahvistettu asemakaavoja vaiheittain. Kadunnimistöön sijoitettiin vanhoista teidennimistä kaikki käyttökelpoiset, mutta suurin osa siitä on täytynyt sepittää eri aihepiirejä käyttäen. Vartiokylä jaettiin Puotilan ja Marjaniemen osa-alueisiin vuonna 1959, ja nimi Puotinharju tuli osa-alueen nimenä käyttöön vuonna 1964. Alkujaan Herttoniemen kylään ja kaupunginosaan kuulunut Myllypuro siirrettiin Vartiokylään ja muodostettiin sen osa-alueeksi vuonna 1959.^[3]

Itäväylä ja Kehä I risteävät Vartiokylässä ja tarjoavat henkilöautoliikenteen tukirangan kaupunginosalle.

Vartiokylän joukkoliikenneyhteydet ovat pitkälti metron varassa. Itäkeskuksen, Myllypuron ja Puotilan metroasemat sijaitsevat alueella. Liityntälinjat syöttävät metroasemista kauempana sijaitsevien alueiden asukkaita metroon. Metron ja liityntälinjojen lisäksi Vartiokylää palvelevat poikittaislinjat 54 (Kehä ykköstä Pitäjänmäkeen), runkolinja 500 (Pasilan kautta Munkkivuoreen) ja runkolinja 550, Kehä I:stä Malmin suunnalle kulkevat linjat 554 (Tapaninkylään) ja 561 (Lentoasemalle). Alueella kulkee lisäksi monia pienkalustolinjoja, mm. 801 ja 805.

 

Alueella on luontokohteita kuten Vartiokylänlahden rannat, Marjaniemen siirtolapuutarha ja Puotinharjun ja Myllypuron väliset metsät. Puistoa ja metsää on yhteensä alueella 277 hehtaaria.

Vartiokylässä on kaksi uimarantaa, yksi Puotilassa ja toinen Marjaniemessä. Alueella on kattava kevyen liikenteen väylien verkosto. Leikkipuistoja on neljä: Riskutien puistikko Vartioharjussa, Rusthollarin leikkipuisto Puotilassa, Mustapuron leikkipuisto Puotinharjussa ja Ison-Antin leikkipuisto Itäkeskuksessa.

Terveysasemia Vartiokylässä on kaksi, apteekkeja neljä. Kelan toimistoja löytyy yksi. Alueella on kaksi kirjastoa, Myllypuron mediakirjasto ja Itäkeskuksen kirjasto, ja kirjastoauton pysäkkejä on neljä. Kirkkoja Vartiokylässä on puolestaan kolme: Matteuksenkirkko, Puotilan kappeli ja Vartiokylän kirkko.

 

Vartiokylässä sijaitsee Pohjoismaiden suurin kauppakeskus Itis. Myös Puotinharjun ja Puotilan vanhat ostoskeskukset ovat yhä hengissä. Myllypuron vanha ostoskeskus purettiin, ja uutta rakennetaan tilalle, tavoitteena saada Myllypuron ostari valmiiksi vuoteen 2012 mennessä.^[4] Alueella on viisi erillistä lähikauppaa: Vartioharjun, Puotinharjun ja Myllypuron Alepat, Puotilan Alepa ja Myllypuron Siwa. Päivittäistavarakauppoja alueella on 18. Vähittäiskaupan liikkeitä oli vuonna 2005 yhteensä 238 kappaletta.

Ravintoloita ja kahviloita Vartiokylästä löytyy 90 kappaletta. Suurin osa näistä on keskittynyt Itäkeskukseen.

Alueella on 44 sisäliikuntatilaa ja yksi urheilukenttä. Sisäliikuntatiloista merkittävimpiä ovat Itäkeskuksen uimahalli, Liikuntamyllyn sisäliikuntakeskus, Arena Center -salibandyhalli, jalkapallohalli Pallomylly, Myllypuron tennishallit, Myllypuron jäähalli sekä Myllypuron liikuntapuisto. Puotilan urheilukentän lisäksi asukkaat voivat käyttää alueen koulujen kenttiä.

Päiväkoteja alueella on 16. Lisäksi alueella tarjotaan myös perhepäivähoitoa. Yhteensä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on alueella 1214 lasta.

Suomenkielisiä ala-asteita on alueella kolme: Vartiokylän ala-aste, Puotilan ala-aste ja Myllypuron ala-aste. Alueen ainoa ruotsinkielinen koulu on yhtenäinen peruskoulu Botby grundskola. Suomenkielisiä yläasteita on puolestaan kaksi, jotka ovat Vartiokylän yläaste ja Myllypuron yläaste. Alueen ainoa yhtenäinen peruskoulu on Itäkeskuksen peruskoulu. Peruskoulua käy Vartiokylässä 3130 oppilasta. Itäkeskuksen lukio on alueen ainoa lukio. Oppilaita sillä on 554. Alueen nuorista huomattava osa suuntaakin lukioon muualle Helsinkiin.

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vartiokylä.

• Vartiokylä "Kaupunginosat"-sivustolla
• Puotila-seuran Vartiokylä-sivusto
• Helsinki alueittain (2005): Vartiokylän peruspiiri,^{[vanhentunut linkki]}
• Vartiokylänlahden luontopolku