Uus-Babylonia

Assyrian vallan alle joutunut Babylonia oli kapinoinut jo Assurbanipalin aikana, jolloin maan johtaja Shamasshumukin hävisi taistelunsa ja kuoli. Assyrian kannatus Babyloniassa heikkeni 630-luvulla eaa. hyvin alas.^[3]

Babylonian johtoon nousi Nabopolassar (626–605 eaa.). Hän nojautui vanhaan Babylonian Nabu- ja Marduk-jumalia palvovaan perinteeseen ja ihaili muinaisia Mesopotamian suurkuninkaita Hammurabia ja Sargon Akkadilaista. Hän ei ollut lainkaan niin kerskaileva ja julmia yksityiskohtia kuvaava kuin Assyrian kuninkaat taistelukuvauksien esittämisessä.

Babylonia osallistui vuonna 612 eaa. meedialaisten hyökkäyksessä luhistuneen Uus-Assyrian jakoon Meedian kanssa, ja sai itselleen Eufratin ja Tigrisin jokilaaksot Meedian kuninkaan Kyaxareen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Meedialaiset pitivät tämän mukaan Babyloniaa tasa-arvoisena. Alussa Babylonia sai Keski- ja Etelä-Mesopotamian sekä periaatteessa myös Syyrian, vaikkei kyennytkään sitä heti valtaamaan.

Babylonialaiset eivät hyökänneet temppeleihin hyökätessään Assyriaan mutteivät voineet estää meedialaisten tekemää Assurin temppelin hävitystä. Assyria kukistui lopullisesti 606 eaa.^[4].

Nabopolassar lähetti poikansa Nebukadressar II:n sotaretkelle Levanttiin, jonne faarao Neko II oli saapunut joukkoineen Assyrian armeijan jäänteiden tueksi. Egyptiläiset asettuivat tielle asettuneen Juudan sotajoukon ja hävisivät Karkemishissa käydyn taistelun Babylonian armeijalle. Näin Nabopolassarin Babylonia ulottui lopulta Palestiinasta Persianlahdelle. Nabopolassarin ollessa Syyrian sotaretkellä hänen isänsä kuoli, ja hän palasi Orontes-joen varrelta Hamatista takaisin Babyloniin.

Uus-Babylonia laajeni viimeistään Nebukadressar II:n hallitessa 605–562 eaa. suurvallaksi. Nebukadressar ei kuvannut teksteissään sotia, enimmäkseen vain temppelin rakennustöitä. Nebukadressar rakennutti kalliita ja mahtavia palatseja ja temppeleitä Babylonin keskustaan. Babylonin ympärille rakennettiin kolminkertainen muuri, ja Sipparista Akshakiin ulottuva Meedian muuri 60 km pohjoiseen Babylonista. Kastelukanava- ja vesisäiliötöitä tehtiin. Kapinointia Babyloniassa oli jo 595 eaa. Levantissa taisteltiin silti pitkään.

Juudaan hyökättiin jo 597 eaa., ja maa pantiin maa maksamaan veroa Babylonialle. Kapinoinut Juuda joutui 587 eaa. pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Foinikiassa ollut Itobaalin johtama Tyyroksen saarilinnake antautui 573 eaa. 13-vuotisen saarron jälkeen.

Nebukadressar oli erotuomarina Meedian ja Lyydian kiistassa. Oppositio vastusti suunnattoman kalliita rakennushankkeita, ja se onnistuikin nostamaan Avil-Mardukin kuninkaaksi. Avil-Marduk armahti kymmeniä vuosia vankina olleen Juudan kuninkaan Joojakinin ja pysäytti rakennushankkeet. Pian Neriglissar kaappasi vallan ja jatkoi hallitessaan 560–556 eaa. Nabukadressar II:n aloittamaa rakennushanketta. Hän eteni 150 km vanhan valtakunnanrajan taakse Kilikiaan Lyydian alueelle. Näihin aikoihin Anshanissa eli Persiassa nousi valtaan Meedian Astyageen vävy, kuningas Kyyros Suuri. Neriglissarin alaikäinen poika murhattiin pian valtaistuimelle nousun jälkeen juonittelujen uhrina. Johdossa ollut Mardukin papisto menetti asemansa, Sinin ja Shamashin papit nostivat lopulta kuunjumala Sinin palvojan, Harranissa syntyneen Nabunaidin, joka ei ollut babylonialainen syntyperältään^[5]. Nabunaidin äiti Addaguppi oli vuoden 610 eaa. jälkeen Harranista meedialaisia ja kaldealaisia vihollisia paennut kuunjumalan papitar, joka halusi pojastaan kuninkaan.

Uus-Babylonian viimeinen kuningas Nabunaid oli taipuvainen haaveellisuuteen, ja tuki kuunjumalan papistoa. Nabunaid rakennutti uudestaan sortuneet temppelit ja kaivoi ikivanhoista temppeleistä tiedonantoja. Urin kuunjumalan temppeli restauroitiin, kuten myös Shamashin temppeleitä Larsassa ja Sipparissa.

Nabunaid teki sotaretkiä, hyökkäsi 555 eaa. Kilikiaan niin kuin Nariglissar, ja Syyriaan 554–553–552 eaa. Babylon ja viisi muuta maan kaupunkia kapinoivat, samoin Syyriassa puhkesi levottomuuksia. Luultavasti Nabunaid kukisti kapinat.

Nabunaid pelkäsi Kyyroksen Persian nousua ja ajatteli siirtää valtansa painopisteen Arameaan ja Arabiaan ja hyökkäsi Taimaan myöhemmän Medinan seudulle ja viipyi siellä kymmenen vuotta. Hän solmi liiton Meedian Astyageen kanssa, mutta Kyyros valtasi 550 eaa. jälkeen Meedian ja sai hallintaansa valtavan suuren valtakunnan, joka käsitti ainakin nykyisen Iranin, Turkin ja Afganistanin. Nabunaid ei ottanut Mardukin papistoa huomioon, ja se alkoi ajan kuluessa yhä enemmän vihata Nabunaidia, jonka hallinto esti tätä suorittamasta sen kaipaamia kulttimenoja.

Babyloniassa nousi uusi kapina, jonka Nabunaidin poika Belsassar kukisti. Nabunaid päätti palata Babyloniin ja lepyttää laiminlyötyä Mardukin papistoa ja päätti viettää suuren tuhatvuotisen uuden vuoden juhlan, jolloin kaikki jumalankuvat piti viedä Mardukin temppeliin. Sitä ei ollut vietetty pappien vihastukseksi ajallaan.

Tämä oli liian myöhäistä, sillä syrjäytetty Mardukin papisto liittyi yhteen akhemenidien Persian kanssa. Kyyros lupasi Mardukin papistolle sen kaipaamat jumalanpalvelukset.

Alussa Babylonin pohjoispuolella, Tigrisin itäpuolella oleva entinen gutilaisten hallitsema seutu siirtyi Gobryasin johtamana Persian vallan alle. Persialaiset voittivat taistelun Sipparissa, joka lienee ollut Babylonian toiseksi merkittävin kaupunki.

 

Muutaman taistelun jälkeen Kyyroksen johtamat persialaiset marssivat Babyloniin taisteluitta. Kaupungissa avattiin portit Persian joukoille 12. lokakuuta 539. Persialaiset eivät ryöstelleet kaupunkia. 17 päivän päästä Kyyros saapui kansan hurratessa ja juhliessa Babyloniin. Samoihin aikoihin muut Babylonian kaupungit antautuivat Persialle. Myös Pohjois-Mesopotamia, Syyria ja Palestiina siirtyivät ilman verenvuodatusta Persialle.^[6] Nabunaid joutui vangiksi, mutta on saattanut saada pienen alueen valtansa alle Itä-Persiasta. Tämän jälkeen Babylonia kapinoi muutaman kerran huonolla menestyksellä Persiaa vastaan.

 

Arkeologiset kaivaukset ovat tuoneet päivänvaloon Uus-Babylonian aikaisten rakennusten jäänteitä. Nebukadressar II oli merkittävä hallitsija ja merkittävä rakennuttaja. Babylonin kaupungin ympärille rakennutettiin suuret vallihautojen ympäröimät muurit. Muurissa sijaitsi myös kuuluisa Ištarin portti. Muureista ei kaupungille ollut lopulta mitään hyötyä, sillä se antautui ilman taistelua.^[2]

Kaupunkeihin rakennettiin suuria yksityisten kansalaisten omistamia taloja, ja hallitsija rakennutti itselleen palatsin, jonka yhteydessä on oletettu olleen antiikin maailman seitsemän ihmeen joukkoon kuuluneet riippuvat puutarhat. Kuuluisa "Baabelin torni", Etemenanki rakennutettiin suurelta osin Nebukadressar II:n hallituskaudella. Erään säilyneen kirjoituksen mukaan tornista oli olemassa vain kaksi kaksi alinta kerrosta, mutta Nebukadressar II määräsi sen rakennettavaksi loppuun. Suurimmat rakennukset koristeltiin värillisillä tiilillä ja ne saattoivat esittää leijonia tai taruolentoja.^[7]

Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ovat Uus-Babylonian ajalta säilyneet savitaulut, jotka ovat paljastuneet yksityishenkilöiden kirjoittamiksi kirjeiksi. Kirjeet käsittelevät liikeasioita, uskontoa ja tavallisten ihmisten jokapäiväisiä kuulumisia.^[8]

Eräässä kirjeessä liikematkalla ollut kauppias vastaa vaimolleen, että "...jumalien armosta voin hyvin. Kotiinpäin matkustavan kauppiaan mukana lähetän sinulle vehnää. Ole kotia hoitaessasi huolellinen ja rukoile jumalia. Lähetä jotain tietoja itsestäsi". Muuan nimettömäksi jäänyt nainen taas kirjoittaa ystävättärelleen ihmettelevään sävyyn, että miksi tämä ei halua tavata häntä, vaikka he ovat nyt samassa kaupungissa.^[9]

Liikeasiat ja velat eivät aina menneet tuohonkaan aikaan kuten olisi pitänyt. Muuan mies on mennyt takuuseen ystävänsä puolesta viljakauppiaalle. Velallinen ei ollut maksanut viljakauppiaalle ja nyt takaaja tiedustelee, että "Onko tarkoitus, että minä maksan velkasi?" Kirjoittaja jatkaa, että jos maksua ei ala kuulua, niin "...haastan sinut kuninkaan tuomioistuimen eteen."^[9]

Monet säilyneistä kirjeistä käsittelevät Sipparissa olleen auringonjumalan temppelin taloutta. Temppelin talous oli vaativaa työtä ja kirjeissä todetaan, että temppelin omistamien tilojen viljelijät olivat laiskoja ja huolimattomia ja pellot eivät tuottaneet riitävästi. Lisäksi sen papisto valittaa, että sillä on jatkuva puute laadukkaista kankaista.^[10]

Uus-babylonialainen tai kaldealainen Babylonin XI eli 11. dynastia.

• Nabopolassar 626–605 eaa.
• Nebukadressar II 605–562 eaa.
• Amel-Marduk 562–560 eaa.
• Nergal-sharezer 560–556 eaa.
• LabašiMarduk 556 eaa.
• Nabonidus 556–539 eaa.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uus-Babylonia Wikimedia Commonsissa