Uumaja
Uumaja[2] (ruots. Umeå, pohjoissaameksi Ubmi) on Västerbottenin läänin pääkaupunki ja Uumajan kunnan keskustaajama. Vuoden 2010 lopussa kaupunkitaajamassa oli 79 594 asukasta.[3] Uumaja oli vuoden 2014 Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Riian kanssa.
| Uumaja | |
|---|---|
 |
|
  Uumaja |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Västerbottenin lääni |
| Maakunta | Västerbotten |
| Kunta | Uumajan kunta |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 34,15 km² |
| Väkiluku | 79 594 |
| – Väestötiheys | 2 330,7 as./km² |
|
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]
|
|
Uumajan lentoasema sijaitsee noin viisi kilometriä keskustasta etelään, ja sieltä on useita lentoyhteyksiä muualle maahan. Uumajassa on oma jokisatama sekä ulkosatama (Holmsund). Lauttaliikenne Vaasaan lähtee Holmsundin satamasta, joka sijaitsee noin 15 kilometriä keskustasta etelään. Autolla noin 20km E12-tietä.
Uumaja on saanut nimensä Uumajanjoen mukaan, jossa sana uuma tarkoittaa jylisevää jokea. Uumaja sai kaupunginoikeudet vuonna 1622. Venäläiset polttivat kaupungin vuonna 1714 isonvihan aikana. Uudelleen se paloi 1888.
Nähtävyyksiä
muokkaaKeskustassa on raatihuonetta ympäröivä Raatihuoneentori (ruots. Rådhustorget). Torilta lähtevän Storgatanin varrella ovat muun muassa Uumajan kaupunginkirkko (1894) ja maaherran residenssi (ruots. residenset, 1894). Muita nähtävyyksiä ovat maaseurakunnan kirkko (ruots. Backens kyrka, 1508) sekä Västerbottenin museo ja Gammlian ulkoilmamuseo. Uumajan lähistöllä on Arboretum Norr, Holmön-saaren luonnonsuojelualue ja Norrforsenin kalliopiirrokset. Kaupungissa sijaitsee myös Volvo kuorma-autojen hyttitehdas sekä kitaramuseo Guitars.
Vuosittain kaupungissa pidetään kamarimusiikki- ja jazzfestivaalit (ruots. Umeå kammarmusikfestival ja Umeå jazzfestival).
Uumajassa toimii kaksi yliopistoa: vuonna 1963 perustettu Uumajan yliopisto (Umeå universitet) sekä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) kampus.
Urheilu
muokkaaUmeå IK:n maailmankuulussa naisten jalkapallojoukkueessa pelasi vuosina 2004–2008 muun muassa Brasilian Marta. Kaupungista on kotoisin myös jääkiekkoseura IF Björklöven, joka on voittanut Ruotsin-mestaruuden. Vuodenvaihteessa 2000 kaupungissa järjestettiin jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut.lähde?
Väestönkehitys
muokkaaUumajan väestönkasvusta suuri osa selittyy muualta Ruotsista tulleilla Uumajan yliopiston opiskelijoilla. Kaupungin asukkaista merkittävä osa on opiskelijoita. Osa opiskelijoista jää Uumajaan.
Kaupunginosat
muokkaa|
Keski-Uumaja |
Etelä-Uumaja |
Länsi-Uumaja |
Kaakkois-Uumaja |
Pohjois- ja Koillis-Uumaja
|
Uumajan lentoasema sijaitsee Alvikissä.
Tunnettuja uumajalaisia
muokkaa- Sebastian Aho (s. 1996), jääkiekkoilija
- Jesper Blomqvist (s. 1974), jalkapalloilija
- Jörgen Brink (s. 1974), maastohiihtäjä
- Per Elofsson (s. 1977), maastohiihtäjä
- Hanna Ljungberg (s. 1979), jalkapalloilija
- Mikael Lustig (s. 1986), jalkapalloilija
- Gunnar Nordahl (1921–1995), jalkapalloilija
- Maria Pietilä Holmner (s. 1986), alppihiihtäjä
- Anja Pärson (s. 1981), alppihiihtäjä
- Assar Rönnlund (1935–2011), maastohiihtäjä
- Patrik Sundström (s. 1961), jääkiekkoilija
- Daniel Tjärnqvist (s. 1976), jääkiekkoilija
- Katarina Barruk (s. 1994), laulaja-lauluntekijä
- Eva Dahlgren (s. 1960), laulaja-lauluntekijä
- Mats Gustafsson (s. 1964), jazz-muusikko
- Frida Hyvönen (s. 1977), laulaja-lauluntekijä
- Daniel Lindström (s. 1978), muusikko
- Lisa Miskovsky (s. 1975), muusikko
- Tove Styrke (s. 1992), pop-laulaja
- Fredrik Thordendal (s. 1970), kitaristi
- Ibrahim Baylan (s. 1972), poliitikko
- Kjell-Olof Feldt (s. 1931), poliitikko
- Jonas Sjöstedt (s. 1964), poliitikko ja kirjailija
- Ola Ullsten (1931–2018), poliitikko ja entinen pääministeri
- Stig Lindberg (1916–1982), taiteilija
- Amanda Kernell (s. 1986), ohjaaja
Lähteet
muokkaa- ↑ Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet Kielikello. 8/1976. Viitattu 25.3.2022.
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uumaja Wikimedia Commonsissa
- Uumajan kunnan kotisivut (ruotsiksi)
- Matkailuneuvonta (Arkistoitu – Internet Archive) (suomeksi)
| Bjurholm • Dorotea • Lycksele • Malå • Nordmaling • Norsjö • Robertsfors • Skellefteå • Sorsele • Storuman • Uumaja • Vilhelmina • Vindeln • Vännäs • Åsele |
| Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista |
| 1980-luku |
|
|---|---|
| 1990-luku |
|
| 2000-luku | |
| 2010-luku | |
| 2020-luku |