Uno Wikström

Wikströmin vanhemmat olivat kirkkovahtimestari Gustaf Adolf Wikström ja Vilhelmina Lundqvist. Kansakoulun jälkeen Wikström opiskeli reaalilyseossa. Hän työskenteli ensin konttorialalla. Näyttämötaidetta hän opiskeli muun muassa Axel Ahlbergin opastuksella. Wikström aloitti näyttelijänuransa Koiton Näyttämöllä vuonna 1915. Hän työskenteli siellä kevääseen 1918. Kausina 1918–1919 ja 1921–1922 hän näytteli Kansan Näyttämöllä ja kaudella 1920–1921 Suomen Kansallisteatterissa. Wikströmin ura jatkui 1922–1924 Tampereen Työväen Teatterissa, josta hän siirtyi Viipuriin. Vuosina 1924–1927 hän oli kiinnitettynä Viipurin Näyttämölle ja 1927–1930 Viipurin Työväen Teatteriin. 1930-luvulla Wikström näytteli Viipurin kaupunginteatterissa. Keväällä 1939 hän näytteli Aarnea kappaleessa Niskavuoren leipä vastanäyttelijänään Rauni Luoma.^[2] Ura Viipurissa katkesi toiseen maailmansotaan. Vuosina 1945–1947 Wikström toimi Kuopion Yhteisteatterin johtajana. Kuopiosta hän siirtyi Kansallisteatteriin, jossa hänen päätyönsä oli nimiosa William Shakespearen Othellossa.^[3]

Uno Wikströmin näyttämötehtäviin kuuluivat muun muassa Klaus Kurki (kappaleessa Elinan surma) Aksel (Sylvi) ja Johannes (Anna Liisa). Lisäksi hän ohjasi näytelmiä, kuten Juhani Tervapään kappaleen Vastamyrkky marraskuussa 1939. Näytelmää ehdittiin esittää vain kahdesti ennen talvisodan alkua.^[4] Wikström näytteli kaikkiaan kymmenessä elokuvassa. Hänen valkokangasuransa alkoi päällikön roolilla Risto Orkon elokuvassa VMV 6 vuonna 1936. Klassikkoelokuvassa Kulkurin valssi hänellä oli ruhtinas Avertsejevin osa.

Wikström avioitui näyttelijä Irma Meriluodon kanssa vuonna 1925. Viipurin vuosinaan hän tapasi näyttelijä Rauni Luoman. Wikström ja Luoma vihittiin heinäkuussa 1939. Pariskunnalle syntyi poika, Matti Marius, syyskuussa 1939. Liitto päättyi eroon 1941, ja Wikström avioitui uudelleen Irma Meriluodon kanssa. Hän oli saattanut entisen vaimonsa raskaaksi ollessaan vielä aviossa Luoman kanssa.^[5] Liitosta syntyi tytär, Irmeli Leopoldine, 1940.

• VMV 6 (1936)
• Yövartija vain... (1940)
• Totinen torvensoittaja (1941)
• Täysosuma (1941)
• Suomisen perhe (1941)
• Poikamies-pappa (1941)
• Kulkurin valssi (1941)
• Kaivopuiston kaunis Regina (1941)
• Koskenkylän laulu (1947)
• Ruusu ja kulkuri (1948)

• Koskimies, Rafael: Suomen Kansallisteatteri 1917/1950. Kustannusosakeyhtiö Otava 1972.^{lähde tarkemmin?}
• Luoma, Rauni: Ilon ja murheen näyttämöllä. WSOY 1986, ISBN 9510138290^{lähde tarkemmin?}
• Elonet

• Uno Wikström Elonetissä.
• Pohjois-Savon muisti.fi (Arkistoitu – Internet Archive)