Trooppinen vyöhyke

Trooppinen vyöhyke eli tropiikki käsittää maapallon lähellä päiväntasaajaa olevat alueet. Eri yhteyksissä sillä voidaan tarkoittaa joko kääntöpiirien välistä aluetta taikka suunnilleen saman alueen käsittävää kuumaa vyöhykettä eli lämpövyöhykettä, jossa jokaisen kuukauden keskilämpötila on yli 18 °C.^[1] Ilmastollisiin rajoihin vaikuttavat kuitenkin maan pinnanmuodot, tuulet, merivirrat ja etäisyys merestä. Kääntöpiirien välisellä alueellakin korkealla vuoristossa on viileämpien lämpövyöhykkeiden alueita, joilla voi esiintyä lunta ja pakkasta.

Tropiikki kääntöpiirien mukaan määriteltynä. Tummansiniset viivat = kääntöpiirit, vaaleansininen viiva = päiväntasaaja.

Tropiikissa Filippiineillä aurinko paistaa keskipäivällä zeniitistä.

Kääntöpiirien (suunnilleen 23 astetta pohjoista ja eteläistä leveyttä) välisellä alueella Aurinko paistaa ainakin kerran vuodessa kohtisuoraan zeniitistä keskipäivällä. Siellä päivä ja yö ovat kaikkina vuodenaikoina suunnilleen samanpituisia. Pimeys ja valoisuus saapuvat nopeasti, koska aurinko laskee ja nousee jyrkässä kulmassa. Kääntöpiirien väliin jää noin 40 prosenttia maapallon pinta-alasta.^[1] Trooppinen vyöhyke tuottaa suurimman osan maapallon biomassasta.

Ilmastovyöhykkeet

Ilmastovyöhykkeenä tropiikilla voidaan tarkoittaa ilmastoa, joka on lämmin tai kuuma ja kostea ympäri vuoden.

Köppenin ilmastoluokittelussa trooppisiin ilmastoihin eli luokkaan A kuuluu alue, jolla kaikkien kuukausien keskilämpötilat ovat yli 18 °C. Sademäärän suhde haihduntaan (P/PET-luku) on yli 0,20 (eli alue ei ole aavikko). Luokka jakautuu trooppiseen sademetsäilmastoon, trooppiseen monsuuni-ilmastoon ja savanni-ilmastoon. Trooppisen vyöhykkeen sisällä esiintyy Köppenin luokittelussa myös luokkien B ja H ilmastoja eli kuivia ilmastoja ja vuoristoilmastoa.

Ekvatoriaalinen vyöhyke

Walterin ilmastoluokittelussa erotetaan hyvin kuuma ja kostea ekvatoriaalinen vyöhyke eli päiväntasaajavyöhyke, joka ulottuu 10 leveysastetta päiväntasaajan molemmin puolin Etelä-Amerikassa. Siellä on kaksi sateista vuodenaikaa, ja vuosittaiset lämpötilan vaihtelut ovat vähäisiä. Vuorokautinen lämpötilan vaihtelu on ekvatoriaalisella vyöhykkeellä hyvinkin suurta.

Kasvillisuusvyöhykkeet

Trooppisen vyöhykkeen tyypillisiä kasvillisuusvyöhykkeitä ovat sademetsä, monsuunimetsä ja harvapuinen savanni, mutta siellä on myös aroa ja aavikkoa. Trooppisen vyöhykkeen sisällä vuoristossa esiintyy vuoristokasvillisuuden eri tyyppejä, kuten vuoristotundraa.

Sademetsä

Pääartikkeli: Sademetsä

Trooppista sademetsää on 5–10 leveysasteiden välissä kaikkein kuumimmassa tropiikissa, päiväntasaajavyöhykkeessä, Afrikan keskiosissa, Brasiliassa ja Indonesiassa. Lämpötila on yleensä aina yli +18 °C, usein 22–28 °C. Sademetsässä sataa runsaasti. Suuri kosteus tekee ilmasta yleensä hiostavan kuumaa. Runsas sade johtuu trooppisista matalapaineista, joista kehittyy joskus hirmumyrskyjä hieman päiväntasaajasta sivuun. Monesti on ukkosta. Tropiikissa ukkoset ovat voimakkaampia, sateet rankempia ja rakeet suurempia, koska ilmakehä ulottuu siellä korkeammalle. Tämä aiheuttaa paksummat pilvet.

Monsuunimetsä

Pääartikkeli: Monsuunimetsä

Monsuunimetsää on muun muassa Intian keski- ja pohjoisosissa ja Kaakkois-Aasiassa. Monsuunimetsät muistuttavat trooppisia ja subtrooppisia kuivametsiä, joita esiintyy myös muissa maanosissa. Kuiva kausi kestää 5–7 kuukautta, joten puut ovat matalampia ja harvemmassa kuin trooppisessa sademetsässä, ja juuret työntyvät syvemmälle.

Trooppisia kaupunkeja

Katso myös

Lähteet

↑ ^a ^b Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö), s. 4294, art. Trooppinen, Tropiikki. Otava, 1974. ISBN 951-1-01521-4

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Trooppinen vyöhyke Wikimedia Commonsissa

[Fokus-1] Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö), s. 4294, art. Trooppinen, Tropiikki. Otava, 1974. ISBN 951-1-01521-4

[1]