Ticino
Ticino (virallisesti ital. Repubblica e Cantone Ticino, saks. Tessin) on Sveitsin italiankielisessä osassa sijaitseva maan eteläisin kantoni. Sen pääkaupunki on Bellinzona. Kantoni on saanut nimensä alueen poikki virtaavasta Ticinojoesta.
Ticino Repubblica e Cantone Ticino Canton Ticino |
|
---|---|
Ticinon asutus on keskittynyt vesistöjen varrelle, etualalla Lago Maggiore ja Ascona. |
|
Vaakuna |
|
Ticinon kantoni sijaitsee Etelä-Sveitsissä. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Sveitsi |
Kuntia | 115 |
Hallintoalueita (distretto) | 8 |
Valaliiton jäseneksi | 1803 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Bellinzona |
– suurin kaupunki | Lugano |
Pinta-ala | 2 812,41[1] km² (5.) |
– maa | 2 740,93[1] km² |
– sisävesi | (Maggiorejärvi, Luganojärvi)71,48[1] km² |
Väkiluku (31.12.2019) (vakinaiset asukkaat) | 351 491[2] (8.) |
– väestötiheys | 125[2][1] as./km² |
Kielet | italia 89 % (2017)[3] |
Uskonnot | katolisuus 65 % (2017)[3] |
BKT (2015, alustava) | 29 mrd. Sfr (8.)[4] |
– asukasta kohti | 82 000 Sfr (7.)[5] |
Lyhenteet | |
– rekisterikilven tunnus | TI |
Kantonin internetsivut |
Sijainti
muokkaaTicino rajoittuu pohjoisessa Valais’n, Urin ja Graubündenin kantoneihin. Lännessä, etelässä ja kaakossa rajanaapurit ovat italialaiset Piemonten ja Lombardian alueet. Kantonin pohjoisosa on Alppien vuoristoa; kantonin korkein kohta on Rheinwaldhorn (3 402 m mpy.). Eteläosa on Sveitsin matalinta aluetta: Lago Maggiore- ja Luganojärvi ovat pari sataa metriä merenpinnan yläpuolella. Eteläosassa onkin melkein välimerellinen ilmasto.
Historiaa
muokkaaTicino oli keskiajalla hallinnollisesti ja kulttuurillisesti osa Milanoa, kunnes alue 1400- ja 1500-lukujen sotien seurauksena liitettiin Sveitsin valaliittoon.[6]
Asukkaat ja hallinto
muokkaaAsutus on vahvasti keskittynyt alueen eteläosaan, jossa Välimeren vaikutus, niin ilmaston kuin kulttuurinkin suhteen, näkyy vahvana. Vuoden 2019 lopulla Ticinossa oli 351 491 asukasta. Väkiluku väheni edellisestä vuodesta parilla tuhannella.[2]
Kantoni on italiankielinen: 89 prosenttia asukkaista käyttää italiaa pääkielenään (vuonna 2017). Kantonin asukkaista oli vuonna 2017 katolisia oli 65 prosenttia.[3]
Kunnat ja kaupungit
muokkaaTicino koostuu 115 kunnasta (2.4.2017 alkaen), joista asukasluvultaan pienin on Corippo (9 asukasta 31.12.2019). Kantonin kaupungit eli yli 10 000 asukkaan kunnat ovat:[2]
Kunta | asukasluku 31.12.2019[2] |
---|---|
Lugano | 62 615 |
Bellinzona | 43 279 |
Locarno | 15 776 |
Mendrisio | 14 870 |
Talous
muokkaaSuurien korkeuserojen ja monien jokien ansiosta Ticinossa on useita patojärviä ja vesivoimalaitoksia[7]. Maatalous on pohjoisessa lähinnä karjanhoitoa ja etelässä viininviljelyä. Muita viljelykasveja ovat maissi, perunat, tupakka ja vihannekset. Suurin elinkeino on matkailu; matkailijoiden yöpymisiä oli kantonissa vuonna 2017 noin 2,5 miljoonaa[3]. Matkailu keskittyy kesään: houkuttimina ovat järvet, aurinko ja vaellukset alppiniityillä. Kesämatkailun keskuspaikka on Ascona. Sveitsin kolmanneksi suurimpana pankkikeskuksena Lugano on kantonin liike-elämän keskus.
Kantonin työpaikoista 76 prosenttia oli vuonna 2016 palvelusektorilla. Työpaikoista oli teollisuudessa 22 prosenttia ja alkutuotannossa yksi prosentti.[3]
Liikenne
muokkaaSveitsin pohjois-eteläsuuntaiset valtaväylät, moottoritie A2 sekä Gotthardin rautatie, Pohjois-Sveitsistä Italiaan kulkevat Gotthardin maantie- ja rautatietunnelien kautta, Ticinojoen vartta kantonin halki. Moottoritie A13 johtaa Moesajoen vartta koilliseen Graubündeniin.
Luganon länsipuolella on Lugano-Agnon lentoasema. Tilo-junayhtiö hoitaa alueellisen rautatieliikenteen.
Nähtävyydet
muokkaaBellinzonan keskiaikaiset linnoitukset[8] ja Monte San Giorgio -vuoren triaskautiset fossiilit[9] ovat Unescon maailmanperintökohteita.
Muuta
muokkaaTunnettuja ticinolaisia
muokkaa- Mario Botta, arkkitehti
- Dick Marty, parlamentaarikko ja ihmisoikeusasiamies
Lähteet
muokkaa- National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Köniz, Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d Arealstatistik Land Cover - Gemeinden nach 27 Grundkategorien (Excel) Arealstatistik 2004/09. 24.11.2016. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 22.2.2018. (saksaksi), (ranskaksi)
- ↑ a b c d e Ständige Wohnbevölkerung nach Alter, Kanton, Bezirk und Gemeinde, 2010-2019 (Excel) 27.8.2020. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 29.8.2020. (saksaksi)
- ↑ a b c d e Bundesamt für Statistik > Statistiken finden > Regionalstatistik > Regionale Porträts und Kennzahlen > Kantonsporträts > Ticino (Tilastotietoja kantoneista) 2019. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 1.1.2020. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (englanniksi)
- ↑ Bruttoinlandsprodukt (BIP) nach Grossregion und Kanton 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
- ↑ Kantonales Bruttoinlandsprodukt (BIP) pro Einwohner 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
- ↑ Agliati, Carlo: Tessin (Kanton) (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan web-sivut) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 23.7.2015. Bern: Stiftung HLS. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
- ↑ Swisstopo, Theme Energie – Wasserkraft – Statistik Wasserkraft (Teemakartta: energia – vesivoima – tilastot), viitattu 22.2.2018
- ↑ Three Castles, Defensive Wall and Ramparts of the Market-Town of Bellinzona (Perintökohteen esittely Unescon verkkosivulla) whc.unesco.org. Viitattu 1.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Monte San Giorgio (Perintökohteen esittely Unescon verkkosivulla) whc.unesco.org. Viitattu 1.1.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ticino Wikimedia Commonsissa
- Italia - vastakohtien maa, Hannu Laaksonen, Aulikki ja Veikko Litzen, Ilkka Saari, Painatuskeskus Oy, Helsinki, 1994
- Lisa Tezner: Musta veljeskunta I - II (nuortenkirja)