Gallen-Kallelan Museo
Gallen-Kallelan Museo on Tarvaspäässä Espoossa sijaitseva, taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema ja vuosina 1911–1913 rakennuttama ateljee, joka toimii nykyään museona. Rakennus sijaitsee Laajalahden pohjoisrannalla lähellä Turunväylää. Museo välittää Akseli Gallen-Kallelan taiteeseen ja vaikutukseen liittyvää tietoa ja aineistoja, järjestää vaihtuvia näyttelyitä, esittelee Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa taidetta, elämää sekä nykytaidetta.[1]
| Gallen-Kallelan Museo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Gallen-Kallelan tie 27 |
| Sijainti | Espoo |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | museo |
| Valmistumisvuosi | 1913 |
| Suunnittelija | Akseli Gallen-Kallela |
| Omistaja | Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiö |
 |
|
Historia
muokkaaTarvaspää avattiin yleisölle vuonna 1961 Gallen-Kallelan Museona. Museosäätiö perustettiin vuonna 1958.
Museorakennus
muokkaaAkseli Gallen-Kallela suunnitteli Tarvaspään ateljeelinnan työskentely- ja näyttelytilakseen, josta myöhemmin tulisi museo. Rakennuksen ateljeetila edustaa tyyliltään suomalaista kansallisromantiikkaa, torni keskieurooppalaista linna-arkkitehtuuria ja loggia italialaista renessanssiarkkitehtuuria. Gallen-Kallela suunnitteli maalaavansa rakennuksen valkoiset seinät seinämaalauksilla, mutta hän ei koskaan toteuttanut suunnitelmaansa. Tarvaspään pihapiirissä on 1850-luvulla rakennettu puuhuvila, Villa Linudd, joka toimi aikoinaan Gallen-Kallelan kotina, nykyisin kahvilana ja ravintolana. Tarvaspää rakennettiin Albergan kartanon maille.
Muuta
muokkaaMuseo nähdään Ken Russellin brittiläisessä vakoiluelokuvassa Miljardin dollarin aivot (1967), jota kuvattiin Suomessa. Rakennus esittää elokuvan pääkonnan Leo Newbigenin kotia.[2]
Liikenneyhteydet
muokkaaMuseon lähelle liikennöi arkisin Helsingin sisäinen lähibussilinja 33 Munkkivuoresta Munkkiniemen kautta Tarvoon, josta voi kävellä kaupunginrajan yli siltaa pitkin. Espoon puolella lähin bussipysäkki on vähän yli kilometrin päässä sijaitseva Tarvaspääntie, jota käyttävät linjat 206 ja 502. Vuonna 2015 rakennetun liittymän ansiosta ajo moottoritieltä Helsingin suunnasta Tarvaspäähän helpottui huomattavasti.
Galleria
muokkaa-
Ateljee rakenteilla, Gallen-Kallelan hahmotelma vuodelta 1912
-
Sisäpuoli vuonna 2013
-
Sisäpuoli vuonna 2011
-
Liekki-ryijy
Lähteet
muokkaa- Gallen-Kallelan Museo (toim. Tuija Wahlroos ja Kerttu Karvonen-Kannas): Tarvaspää – Akseli Gallen-Kallelan ateljeelinna. SKS, 2008.
Viitteet
muokkaa- ↑ Tervetuloa Tarvaspäähän! (museon verkkosivu) Gallen-Kallelan museo. Viitattu 14.5.2018.
- ↑ Hirvasnoro, Kai: Kylmän sodan aikana Helsinki tuurasi Moskovaa Kansan Uutiset. 12.1.2009. Viitattu 27.2.2016.
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gallen-Kallelan Museo Wikimedia Commonsissa
- Gallen-Kallelan Museo
- Gallen-Kallelan Museon ääniopas
- Museonjohtaja Tuija Wahlroos 375 humanistia -sivusto Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. 15.9.2015.
- Tarvaspään jättiläisen jäljillä, Suomen Kuvalehti, 18.05.1935, nro 20, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot