Tampereen ensimmäinen postitalo
Tampereen ensimmäinen postitalo sijaitsee Finlaysonin tehdasalueella Puuvillatehtaankadun ja Kuninkaankadun kulmassa. Sen on rakennuttanut Finlaysonin patruuna Wilhelm von Nottbeck. Postitalon suunnitteli Erik Johan Wennerqvist vuonna 1867, ja se otettiin käyttöön samana vuonna. Postikonttorin lisäksi talossa oli lennätin. Posti muutti muihin tiloihin vuonna 1883, mutta lennätinkonttori toimi rakennuksessa pitempään, vuoteen 1915 asti. Nykyään talo on asuinkäytössä.[2][3][4]
| Ensimmäinen postitalo | |
|---|---|
 Postitalo Kuninkaankadun puolelta kuvattuna. |
|
| Osoite |
Puuvillatehtaankatu 3 Kuninkaankatu 6 |
| Sijainti | Finlayson, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1867 |
| Suunnittelija | Erik Johan Wennerqvist |
| Rakennuttaja | Wilhelm von Nottbeck |
| Omistaja | As.oy Nääsvillat [1] |
 |
|
Postitalo on rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde, joka on suojeltu asemakaavalla. Samalla tontilla sijaitsee myös Wennerqvistin suunnittelema Barkerintalo (1837). Molemmat talot ovat osa Tammerkosken teollisuusmaisemaa, jonka Museovirasto on vuonna 2009 luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[5][6][7]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Mäkinen, Petteri: Tässä on keskustan vanhin asuintalo, johon muuttaminen ei pitänyt olla mahdollista Tamperelainen. 19.8.2017. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 30. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
- ↑ Finlaysonin alue, s. 231. Tampere: Työväenmuseo Werstas, 2019. ISBN 978-952-68778-5-3
- ↑ Tampereen ensimmäisen postin ja lennättimen muistolaatta 1981 Tampereen muistolaatat ja muut muistomerkit. Tampere: Tampereen kaupunki, 2006. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 13, 30.
- ↑ Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 1.3.2018. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ Tammerkosken teollisuusmaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 30.7.2019.