Töysä

Töysän varhaisimmasta asutuksesta kertovat muutamat kivikautiset löydöt. Esihistoriallisista löydöistä on kuitenkin huomattavin Pennalankosken varrelta tavattu rautakautinen miehen ja naisen ruumishauta, jonka esineistö oli runsas. Keskiajalla seudulle saapui eränkävijöitä Sastamalasta, Pirkkalasta ja Kyröstä. Vakinaisesti seutu asutettiin vasta 1560-luvulla, jolloin uudisasukkaita tuli sekä lännestä että idästä Savosta. Tarinan mukaan Töysän ensimmäinen oli Tohni, jättiläisvoimistaan tunnettu mies, joka asettui asumaan hänen mukaansa nimetylle Tohninmäelle. Samalta mäeltä on löydetty raunio, joka on ollut ns. Tohnin epäjumalan kuvan tai katolisen ristin jalustana. Tämä aihe on otettu myös Töysän vaakunaan. ^[3]

Töysän seutu kuului aluksi Isonkyrön kappeliseurakuntaan, joka itsenäistyi 1581. Vuonna 1645 seutu liitettiin Kuortaneen kappeliseurakuntaan. Vuonna 1789 Perä- ja Ylä-Töysä muodostivat Alavuteen kuuluvan Töysän saarnahuonekunnan. Seurakunnalle valmistui 1799–1800 puukirkko. Töysän saarnahuonekunta määrättiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1896, mutta käytännössä ero toteutui vasta 1926 Töysän saadessa vakinaisen kirkkoherran. Töysä oli viimeinen itsenäistynyt seurakunta Etelä-Pohjanmaalla. Töysän kunta perustettiin kuitenkin jo ensimmäisenä mahdollisena vuonna 1865.^[3]

Koska seudun pellot olivat pieniä ja heikkotuottoisia, tervanpoltto kohosi 1700-luvulla tärkeimmäksi elinkeinoksi. Tervanpolttoa jatkettiin 1900-luvun alkuun, jolloin maa- ja metsätalouden ohella ryhdyttiin harjoittamaan muun muassa kaupankäyntiä ja lapikkaiden valmistusta. ^[3] Töysän asukasluku pysytteli pitkään alhaisena ja oli vielä 1800-luvun puolivälissä alle 2 000. 1800-luvun lopulla asukasluku alkoi kasvaa nopeasti ja 1900 asukkaita oli 3 355. 1930-luvun puolivälissä töysäläisiä oli lähes 4 000. Toisen maailmansodan jälkeen väkiluku kääntyi kuitenkin laskuun, mikä alkoi pysähtyä vasta 1970-luvun jälkipuoliskolla. Kunnan väkiluku vakiintui noin 3 100 asukkaaseen. ^[3]

Vuoden 2013 alussa Töysän kunta yhdistyi Alavuden kaupunkiin.^[4]

Töysän luonnonmaisemat ovat vaihtelevat. Kunnan alueella Pohjanmaan lakeus muuttuu vähitellen Suomenselän vedenjakajan kumpare ja järvimaastoksi. Vedenjakaja kulkee etelä-pohjoissuuntaisesti pitkin kunnan itärajaa. ^[3]

Kallioperä on graniittia, joka näyttäytyy varsin laajalti kunnan itäosissa. Yleisin maalaji on moreeni, mutta myös soraa on paljon. Töysää halkoo etelästä pohjoiseen Lehtimäen harju. Moreeni- ja harjukumpareiden välisiin notkelmiin on kerrostunut turvetta, savea on sen sijaan vähän. Suuria yhtenäisiä viljelysaukeita on vain Ponnenjärven ja Töysänjoen savipitoisilla rantamailla. ^[3]

Kunnan pinnanmuodot ovat vaihtelevat. Maasto on ylävintä Suomenselän vedenjakajalla, missä useat kohoumat yltävät 170–180 metriin. Korkein kohouma on Tohninmäki. Kunnan lounais- ja länsiosissa maasto muuttuu loivapiirteiseksi. ^[3]

Töysän alueen vedet virtaavat Alavuden puolelle Lapuanjokeen. Lapuanjoen huomattavin sivujoki kunnan alueella on Töysänjoki, joka saa alkunsa luonnonkauniilta Mutkan järviseudulta ja virtaa muun muassa Ponnenjärven kautta. Töysänjoen sivuhaara Hakojoki puolestaan tuo vedet kunnan eteläosista muun muassa Lies-, Vuori- ja Hakojärvestä. ^[3]

Töysän kunta sijaitsee valtatie 18:n varrella Etelä-Pohjanmaalla. Sen lähikaupunkeja ovat Alavus ja Ähtäri. Lähin suurempi kaupunki on Seinäjoki. Matkustus Töysään julkisia kulkuvälineitä käyttäen onnistuu bussilla, jonka pääteasema on kuntakeskus Kirkonkylässä ja Tuurissa Veljekset Keskinen Oy:n edessä. Junalla pääsee Tuuriin, josta on viiden kilometrin matka Töysän kirkonkylään.

Töysän kunta oli pitkään tunnettu parhaiten Tuurin kylässä sijaitsevasta Keskisen kyläkaupasta. Kunnassa on käytetty hyväksi Tuurin kauppakylän mainetta ja otettu kunnan markkinoinnissa käyttöön lause "Töysä – Hyvän Tuurin kunta". Töysän työpaikkaomavaraisuus 127,9 prosenttia (2008) on Suomen suurimpien joukossa.^[5]

Töysän keskustan päätie on nimeltään Keskustie, ja sen varrella sijaitsevat muun muassa yläaste, Järviseudun ammatti-instituutin Töysän toimipiste, kauppa, kukkakauppa, apteekki ja kunnantalo. Kylätie saattaakin vaikuttaa hiljaiselta, mutta suurin osa kaupallisista palveluista on jo siirtynyt Tuurin kylään. Sen sijaan julkiset palvelut toimivat edelleen pääosin kirkonkylässä.

Töysä on huomattava ostosmatkailukohde Tuurin kylässä sijaitsevan ”Suomen suurimman kyläkaupan” Veljekset Keskinen Oy:n ansiosta. Kyseinen yritys on Stockmannin Helsingin myymälän jälkeen myynniltään Suomen toiseksi suurin tavaratalo ja Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) tilastoissa Suomen suosituin matkailukohde (vuonna 2006 yli kuusi miljoonaa kävijää).

Töysä oli vuonna 2006 pidetyssä Suomen Yrittäjien tutkimuksessa rankattu Suomen yritysmyönteisimmäksi kunnaksi.

Töysän kunta järjesti 7. heinäkuuta – 6. elokuuta 2006 Suomen ensimmäisen omakotimessutapahtuman Koti Sinulle ‑pientalonäyttelyn, jossa esiteltiin tavallisia asuntoja tavallisille ihmisille. Tähän vaihtoehtomessutapahtumaan osallistui yli 30 000 kävijää, jotka olivat enimmäkseen oman kodin rakentamista suunnittelevia tavallisia perheitä. Etenkin talotehtaiden toivomuksesta uusi näyttely pidettiin viereisellä uudella asuntoalueella jo vuonna 2008.

• Töysässä sijaitsee Järviseudun ammatti-instituutin eli JAMI:n osasto, jossa voi suorittaa liiketalouden tai tietojenkäsittelyn perustutkinnon.

• Töysässä toimii urheiluseura Töysän Veto, jonka nimekkäin urheilija on moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalainen

• Ponnenjärven länsirannalla on Alvar Aallon varhaistöihin kuuluva puuhuvila Villa Manner, joka on luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Huvilan puutarhan on suunnitellut Paul Olsson.^[6]
• Töysässä sijaitsee 1932 perustettu Töysän kenkätehdas.^[7]

• Hakojärvi
• Housunkylä
• Kirkonkylä
• Lieskylä
• Tohni
• Tuuri (kylän osia Holkonkylä, Salonkylä)
• Ylipää (kylän osia Suutala, Ritola, Salmenkylä, Kitula sekä Mutkankylä)

• Tohninmäen ristiraunio
• Veljekset Keskinen Oy

Töysän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla perunavoi eli perunasose.^[8]

Töysän nimi on tunnettu myös Malviala Groupin Töysäläinen-piparkakuista, ‑vohveleista ja ‑korpuista. Malvialalla on Töysän lisäksi tuotantoa myös Kuopiossa ja Seinäjoella.^[9][10]

• Frans Hautala (1895–1952), taidemaalari
• Hannu Hautala (1941–2023), luontokuvaaja
• Hilda Häkkinen (1894–2005), yksi Suomen vanhimmista ihmisistä
• Olli-Pekka Karjalainen (s. 1980), moukarinheittäjä
• Vesa Keskinen (s. 1967), kyläkauppias
• Jari-Matti Latvala (s. 1985), ralliautoilija
• Matti Mäkinen (1920–2017), diplomi-insinööri ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Mauri Niemi (s. 1945), entinen toimitusjohtaja (Skanska Oy)
• Carl Paivio (1893–1952), amerikansuomalainen ay-aktiivi, toimittaja ja anarkisti
• Sulo Penttilä (1923–1994), Metallityöväen liiton puheenjohtaja
• Sakari Pesola (s. 1963), muusikko
• Eila Pienimäki (s. 1939), viihdetaiteilija, kuvataiteilija
• Matti A. Takala (1956–2021), muusikko
• Anu Talus (s. 1975), oikeustieteilijä, tietosuojavaltuutettu
• Jani Wickholm (s. 1977), viihdetaiteilija, muusikko
• Ivar Wilskman (1854–1932), professori, Suomen urheilun isä, SUL:n perustaja, sauvavoimistelija

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Töysä Wikimedia Commonsissa

• Tietoja Töysän seurakunnasta ja historiasta. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tuurin Kyläkaupan kotisivut.
• Pientalomessujen kotisivut. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Töysä hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)